torstai 26. huhtikuuta 2018

Rakkauden muistilista



Vertailu 
Vertailu ei ole rakkautta, koska jokainen meistä on yhtä Jumalallinen hahmo. Hengessä olemme yhtä ja muodon tasolla ainutlaatuisia yksilöitä. On vain erilaisuutta joka on samanlaisuutta. Toinen ei ole toistaan parempi, on vain eri näköistä eikä se tee ketään toista mitenkään huonommaksi. Me hengitämme samaa ilmaa, meillä on sama pallo, sama aurinko, joka paistaa jokaiselle elävälle vertailematta. Koko UNIversumi on yhteinen asuinpaikka meille hetken aikaa, kunnes taas palaamme todelliseen kotiimme, eli Rakkauteen. Se koti on jo meissä, nyt!

Anteeksianto 
Mikään ei ole lähempänä Rakkautta kuin anteeksianto! Se on ainut polku mielenrauhaan ja Rakkauteen. Miten tuomitseminen voisi olla Rakkautta? Tuomitsemisen kautta syntyy uusia sotia. Rakastatko aina kun tuomitset? Jokainen tuomitseminen supistaa mielen erillisyyteen ja yksinäisyyteen ja koko tuomitseminen lähtee yksinäisyyden pelosta. Kaikki tuomitseminen tapahtuu omassa mielessä ja oma mieli on minussa. Minä tuomitsee siis itsensä. Tuomitseminen supistaa ja erillistää, kun taas anteeksianto vapauttaa ja laajentaa mielen yhteiseen Rakkauteen.

Tämä hetki 
Menneisyys? Missä se on? Kun istut siinä ja luet tätä, niin menneisyyttä ei ole missään. On vain tämä hetki. Voit lukea tätä menneisyyden kautta ja tulkita tämän oman suodattimesi kautta. Menneisyys voi näyttää olevan mielessäsi ajatuksina, alitajuisina ja ohjaavina reaktioina, mutta se on vain kuvitelmaa. Todellakin ainut ajan muoto on NYT. 
Eilen oli NYT, tänään ON NYT ja huomenna "tuleva" hetki ON NYT! Menneisyys on siis valetta. Katselemme maailmaa menneisyyden eli pelon pohjalta ja rakennamme kovin usein ihmissuhteetkin menneisyyden pohjalta. Haluamme uuden kokemuksen paikkamaan menneisyydessä tapahtuneet kauheat asiat, haluamme parempaa, mutta kovin usein uudesta ihmisuhteesta tulee vain uusi "syntipukki" ja pelastaja jollekin vanhalle.
Tämä hetki on kuitenkin täysin puhdas ja viaton.

Tunteet 
Tunteet ovat seurausta ajattelemisesta eikä pienen mielen ajatteleminen ole mitään sen rinnalla mitä todellinen ikuinen Rakkaus on. Tunteet ovat neutraaleja ja ne kannattaa hyväksyä, antaa tulla ja mennä. Tunteiden ylikorostaminen tai ylivähätteleminen ei mielestäni ole kannattavaa. Tunteita on meissä jokaisessa, tunsi niitä tai ei. Kun tunne on, tulee ja menee, se on jees. Tunteiden tukahduttaminen on mahdotonta kun seuraat Rakkauden viitoittamaa tietä. Rakkaus itsessään kattaa suuremman laajenemisen kuin sinun tai minun ohimenevät tunteet. Ihmiselo on välillä tunteikasta ja kaunis asia sinänsä. Meissä on paljon tukahdetettuja tunteita, koska olemme oppineet painamaan ne sisällemme. "Älä itke, ei mies saa itkeä, vain lapset itkee", tai "ei maailmaa rakenneta tyhjän naurajista"...
Vihakin olisi hyvä saada paperille tai lenkkipolulle. Tai sinun omalle henkiselle opettajalle, hänelle joka nukahda vihan uneen. 
Kaikki tulee ja menee, on ollut minun oma mantrani. Siksi palaudun suht nopeasti mahdollisista tunne asioista. Rakkaus ei arvostele, Rakkaus vain ON.

Ihmiset
Toiset ihmiset ovat meidän pelastajiamme. Ne nostavat kaikki tunteemme ja ajatuksemme päivänvaloon. On mahdottoman kiitollista, että meillä on toiset ihmiset! Toisista ihmisistä voi peilata sen mitä minussa tapahtuu tällä hetkellä. Olenko rauhan tilassa? Osaanko olla oma itseni? Ymmärränkö häntä? Vedänkö naamarin päähän? Esitän kivaa ihmistä, pahaa ihmistä vai haluanko näyttää vain parhaat puoleni, jotta saisin suosiota ja ihailua? Pelkäänkö tietyntyyppisiä ihmisiä? Haluanko kenties vain hyötyä hänestä? Onko hän haluni kohde? Riippuvuuteni? Iloni kohde? Muistuttaako hän Jumallisesta? Onko hänen seurassaan luontevaa olla? Rauhan tila? Onko vain puhetta puhen perään? Kenties juoruilua muista ihmisistä? Naurua ja hauskanpitoa? Pelkäänkö hänen rektioitaan?
On lukemattomia asioita joita voi seurailla omassa mielessään ja...niin, antaa anteeksi omille ajatuksilleen ja tunteilleen, sillä sitä varten täällä olet, jos mielit muistaa Jumalan eli ikuisen Rakkauden. Anna anteeksi sillekin asialle, että et kykene antamaan anteeksi. Sitä on Rakkaus, se antaa aina anteeksi koska tietää, että vain Rakkaus on totta!

Mielyttäminen  
Onko mielyttäminen mielestäsi Rakkautta? Omasta näkökulmastani mielyttäminen ei ole Rakkautta, vaikkakin sitä tulee varmasti jollain tasolla tehtyä. Mielyttäminen tulee pelosta ettei kelpaa eikä luota siihen että vain on. Rakkaus on jo nyt täysin vapaa, eikä se vaadi mitään. Jos pelkää muiden ihmisten rektioita ja hylätyksi tulemista, se ei kumpua Rakkaudesta. Kenties pelätään, että syyllisyyden kansi avautuu sisällämme jos emme ole tarpeeksi hyviä toisillemme. Rakkauden ei tarvitse mielyttää! Se vain luottaa tähän vallitsevaan hetkeen ja tietää että minä riitän! Rakkaus on aina tarpeeksi. Jos ilmassa on Rakkauden henkäys, se antaa vallitsevan hetken olla sellainen kuin se on. Mielyttäminen tulee väärän mielen puolelta. Rakkaus antaa mielyttämisenkin anteeksi, sillä se näkee että mielyttäjä etsii itselleen Rakkautta.

Teot 
Onko Rakkaus tekoja, kuten lähes aina siitä puhutaan? Mielestäni se ei ole tekoja. Miksi? Koska Rakkaus ei uhraa itseään mitenkään. Rakkaus on valmis jo nyt! Rakkaus ei elä ulkopuolella vaan se vallitsee mielessä. Ego uskottelee että Rakkaus pitää ansaita ja tietysti mieluiten kovalla työllä. Ei, Rakkaus ei tarvitse kuin muistaa, sillä se ei ole hävinnyt mihinkään, koskaan. Rakkaus tekee just sen minkä se milloinkin tekee ja kun se kyseinen teko tapahtuu spontaanisti eikä ponnista egon peloista, siihen ei liity mitenkään syyllisyyttä eikä epävarmuutta. Rakkaus on tässä ja nyt, vaikka ei tekisi yhtikäs mitään. Ego keksi sen, että Rakkaus pitää jotenkin ansaita ja niin se "rakkauden" hyötykäyttö astui esiin sinne missä Rakkauden koetaan puuttuvan.
Teot liitettynä Rakkauteen tulee helvetin peloista ja tuomitsevasta jumalasta. Ei sinun eikä minun tarvitse enää kiirehtiä taivaan portille hyvien tekojen kanssa. Nyt voidaan höllätä ja löntystellä henkisesti jos siltä tuntuu. Tarvitsee muistaa taas vain se, että olemme kotona JO. Muutat vain oman mielesi, niin maailmaa ei tarvitse muuttaa. Maailma kyllä muuttuu kun muutat oman mielesi. Mutta jos missiosi on tehdä jotain maailmassa niin tee, mutta tämän tietäessäsi teet sen ilman kilpailua, vertailua, syyllisyyttä ja pelkoa. Näin sinun ei tarvitse kulkea loputtomalta tuntuvassa riittämättömyyden tunteissasi. Sinua ohjataan just oikeisiin paikkoihin, just oikeaan aikaan, kun Rakkaus on sinua ohjaava. Luota.

Raha 
Raha ei ole paha. Raha on neutraali asia ja merkitsee sinulle just tasantarkkaan sen verran kun annat sille voimaa. Me olemme kollektiivisesti rakentaneet rahalle voiman joka näyttää pyörittävän paljon asioita ja se on vain väline täällä selviytymiseen. Anna sille anteeksi, niin siitä ei tule jumalaasi etkä jää sen vangiksi. Rahakin voi olla väline vapautumiseen. Kiitos raha.

Romanttiset suhteet 
Ego on keksinyt romanttiset suhteet siihen, että tämä toinen ihminen tulisi ja täyttäisi minun tyhjyyteni. Siksi vaatimuslista on yleensä aika suuri kumppania etsiessä. Tunnemme siis aika paljon tyhjyyttä itsessämme. Kuitenkin kovin usein käy niin, että kun tämä toinen ei kyennytkään täyttää tyhjyyttäni, joten tunteet viilenee ja tulee ero. Ero joka symbolisoi Jumalaeroa.
Minun näkemykseni mukaan romanttinenkin suhde on vain matkakumppanuutta, johon tulee uusi suunta. Katse Rakkauteen. Näin toinen ihmisen ei tule pelkän kivan kanssa, vaan hän antaa minulle mahdollisuuden kohdata omia epävarmuuksiani ja antaa niille anteeksi. Olemme siis kliseisesti sanottuna peilejä toisillemme. Jos haluaa Rakkauden ohjaavan suhdetta, se on annettava korkeimmalle. Oman egon kautta tulee vain tulta ja tappuraa.
Tuli ja tapparura ei ole huono asia, jos anteeksianto johdattaa tätä pyhää ihmissuhdetta. Silloin siitä tulee matka jolla on uusi syvempi merkitys.
Perinteisesti ajateltuna romanttinen suhde on vain niitä perus asioita kuten hyvin toimeentulo, nasta seksielämä ja että kulissit ovat kunnossa. Kuitenkin meillä on monenlaisia ristejä kannettavana eikä muisteta että Rakkaus voi ilmestyä vain läsnäolossa.

Läsnäolo
Tämä on muodon tasolla anteeksiannon ohella muisto Rakkaudesta, johon oman kokemukseni mukaan uskon. Se muistuttaa minulle Jumalasta eli Rakkaudesta. Hiljainen läsnäolo, muuta ei tarvita.

Ilo ja nauru 
Tämä on kans sama kuin edellinen. Yksi parhaista Jumalan muistuttajista. Kun nauraa sielusta asti, tunnen kun olemme yhtä hetkessä. Tunnen kun egon ääni himmenee, arkihuolet katoaa samalla "matalaa" energiaa vapauttaen. Nauru yhdistää ihmiset. Nauru karsii rintamerkit ja meriitit. Köyhä kulkuri ja rikas sikarimies kun nauraa, he ovat yhtä hetkessä. Nauraminen on lääke keholle ja mielelle. Nauru muistuttaa meitä siitä, että tämä maailma on vain yksi suuri kosminen vitsi! Nauru voisi olla Jumalan lahja. Nauraminen on masennuksen vastakohta. Kokeilkaapa naurujoogaa jos ei muuten naurata. Rauhoittaa kummasti, saattanee unohtaa jopa itsensä!

Itkeminen
Sama. kolikon kääntöpuoli ja yhtä tärkeä asia. Nauraminen on vain kivempaa! Tosin itkeminenkin vapauttaa kyynelkanavien myötä myös energiaa ja tekee rauhoittavan olon.

Mieltymykset 
Elämän hetki on silmänräpäys! Ihan totta! Nuorena sitä kuvittelee, että on kuolematon kehossa ja että elämä jotenkin pitää valloittaa ja suorittaa! Tai että elämän tehtävä on vain jatkaa sukua.

Mielestäni kannattaa panostaa myös mieltymyksiin. Elämä on myös nauttimista varten. Harrasta ja löydä itsesi. Tee asioita jota tuovat sinulle iloa. Kuuntele musiikkia, kiertele kirppareita, katsele monimuotoisuutta-elävää ihmettä, kävele metsässä, lue hyvää  ja rakentavaa kirjaa, matkustele, syö hyvää ruokaa, käy kahviloissa, nuku hyvin, kirjoita blogia, harjoittele soittamaan, video kuvaa, osta uusi vaate, käy keikoilla, vitsaile, hölmöile, kirjoita vaikka kirja, hölkkää aamu ja ilta-auringossa, pyöräile maalaistiellä, innostu uusita bändeistä, juttele lasten ja mummojen kanssa, hymyile naapurillesi..siinä mun näköisiä asioita, tee sinä näköistäsi juttua. Elämä voi olla kohta ohi. Nauti siitä!

Onnellisuus 
Onnellisuuden hetkiä on monia ja ne menevät ohitse kuin vastaan tuleva auto... jos ne tulevat pelkästään muodon maailmasta. Todellinen onnellisuus on syvempää ja hyvempää. Se on silkkaa RAUHAA ja lepää kaiken toiminnan ulkopuolella. Se hiljaisesti surisee sisällä, josta ego ei tiedä yhtikäs mitään. Siksi en voi kertoa sinulle siitä sen enempää. Onnellisuutta ei voi spekuloida. Onnellisuus on jo valmiina meissä. Se tarvitsee vain muistaa. Onnellisuus pilkahtelee valona pimeydessä kun antaa anteeksi esteille joita kannamme. Menneisyyden repun voi jättää pois. Jiiha!

Meditaatio  
Olen kokenut hyväksi hiljentää egon äänen ja päästä yhteyteen oman oppaani kanssa. Hänen joka tarvittaessa kuuntelee ja vastaa aina Rakkaudella, täydellisellä hyväksynnällä. Hänen joka muuttaa egon äänet hiljaisuudeksi ja rauhaksi. Hänen joka on antanut kaiken anteeksi. On mahtavaa, että on paikka jossa on aina suuri hyväksyntä ja Rakkaus läsnä. Ihmisten maailmassa on paljon odotuksia, eripuraa, pirstaloitumista ja meteliä. Meditaation kautta pääsen hengähtämään. Menee helposti tuntikin rauhaa hengitellen. Meditaatio on oiva paikka päivittää oma tilanne: onko siellä väsymystä, ongelmia, ristiriitoja, vetääkö mieli ajatuksineen sata-nolla? Meditaatiossa muistan kuka olen. Olen Rakkaus.
Toisessa ihmisessäkin voin joko löytää tai kadottaa itseni.

Epätäydellisyys
Epätäydellisyys maailmassa on sellaisenaan just hyvä. Täällä mikään ei kestä ja kaikelle tulee loppu. Me muutumme, ja kaikki on jatkuvassa muutoksen liikkeessä. Energiahippuset hyrräävät ja muuttavat muotoaan, hyväksy se. Epätäydellisyys on täysin näkökulma asia. Kaikki katoaa, koska täällä mikään ei ole totuuden näkökulmasta totta.

Henki ei ole epätäydellinen ja se on meidän todellisuutemme. Henki on meidän yhteinen todellisuus. Se ei kuole eikä katoa. Se on sinun ja minun todellinen identiteetti. Erota maaailma ja yhteinen mieli toisistaan. 
Muista todellisuus, Rakkaus, mutta elä maailmassa tavallista elämää. Olet maailmassa mutta et maailmasta! Anna sille anteeksi. 
Sinä ja minä olemme vain ohikulkijoita.

Päämäärä
Siinä vaiheessa kun löysin itselleni päämäärän, niin ei tarvinut enää haahuilla totuutta etsimässä. Kun on päämäärä, kaikelle tulee tarkoitus. Huonot ja vieläkin huonommat päivät ja vastaiskut saavat uuden ulottuvuuden. Minun päämääräni ei ole ensin syntyä ilman lupaani, sitten kilpailla koulussa numeroista, juosta oravanpyörässä, sairastella ja kuolla. Minun päämääräni on löytää ikuinen Rakkaus ja kuolematon vapaus!

Arki
Arki on parasta! Yksinkertainen arki. Miksi? Koska MINÄ OLEN!

T:Jake






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti