Rakkaus löytyy vapaudesta! Rakkaus on läsnäolo itse!

Rakkaus löytyy VAPAUDESTA

"Opettaja, me tiedämme, että sinä puhut ja opetat oikein. Sinä et tee eroa ihmisten välillä."
Luuk.20:21

Tarkastele elämääsi ja huomaa, miten olet täyttänyt sen tyhjyyden ihmisillä. Se seurauksena he ovat saaneet sinusta kuristusotteen. Havaitse, miten he säätelevät sinun käytöstäsi hyväksymisellään ja hyväksymättömyydellään.

He käyttävät valtaa helpottaakseen yksinäisyyttäsi seurallaan, lähettääkseen henkesi korkeuksiin heidän ylistyksekseen ja painaakseen sinut syvyyksiin kriittisyydellään ja torjunnallaan.

Katso, miten käytät valveillaoloajastasi lähes jokaisen minuutin ihmisten tyynnyttelyyn ja miellyttämiseen, olivatpa nämä sitten eläviä tai kuolleita.

Sinä elät heidän normiensa mukaan, sopeudut heidän mittapuihinsa, etsit heidän seuraansa, kaipaat heidän rakkauttaan, pelkäät heidän virnuiluaan, ikävoit heidän suosionosoituksiaan, alistut nöyrästi syylliseksi heidän edessään; kauhistut toimimasta sitä tapaa vastaan, jolla pukeudut, puhut, toimit tai jopa ajattelet.

Pane merkille, miten myös kontrolloidessasi heitä olet heistä riippuvainen ja heidän orjansa.

Ihmisistä on tullut siinä määrin osa sinua, ette voi edes kuvitella elämää, johon he eivät vaikuttaisi ja jota he eivät säätelisi. Tosiasiassa he ovat saaneet sinut vakuuttumaan siitä, että jos ikinä murtautuisit heistä vapaaksi, sinusta tulisi saari - yksinäinen, kolkko ja rakkaudeton. Tosiasia on kuitenkin täsmälleen vastakkainen.

Miten voit rakastaa sitä, jonka orja olet? Miten voit rakastaa sitä, joita ilman et voi elää? Voit vain kaivata, tarvita, riippua, pelätä ja olla valvonnan alainen. Rakkaus on löydettävissä vain pelottomana ja vapaana.

Anthony De Mello


"Älkää antako uskonnollisten kirjoitusten resitoinnin, perinteisten uskomusten, kuulopuheiden, kirjanoppineiden todistuksen, viisastelun, mielikuvituksen, yleisen mielipiteen, väärien näkemysten miellyttävyyden, näennäisten todennäköisyyden tai askeettien ja opettajien arvovallan johtaa teitä harhaan."
-Buddha




" Zenissä ja buddhalaisuudessa nirvanan sanotaan tarkoittavan valaistumista, täydellistä vapautumista kehon ja mielen harhoista ja oman todellisen luontonsa oivaltamista. Minulle "valaistuminen" ei kuitenkaan koskaan merkinnyt mitään muuta kuin pakenemista todellisuudesta - valaistuminen ei ole minulle läsnä tässä ja nyt, enkä kykene uskomaan johonkin vain toisen käden raporttien perusteella. Minulle Nirvana on vain ja ainoastaan yhdysvaltalainen grungebändi." 
-Katujen Zen

"Arkinen elämä on todellista buddhalaisuutta."
-Gudo Nishjima, to meet the real dragon

"Mutta älä kysy minne olen matkalla, sillä vaeltaessani tässä rajattomassa maailmassa jokainen ottamani askel on kotini."
The Zen Poetry of Dogen- Verses from the mountain of Eternal Peace


Älä etsi rakkautta. Älä jätä itseäsi rakkauden takia, älä etsi rakkautta muista. Rakkaus ei ole kohde, sitä ei voi antaa eikä ottaa pois. Sitä ei voi löytää eikä kadottaa. Rakkaus ei ole tunne, ei olotila tai huippukokemus, vaan se on se mikä sinä olet, rakkaus on läsnäolo itse. Älä sekoita rakkautta viehätysvoimaan. Viehätysvoima tulee ja menee, se häipyy ajan myötä. Älä sekoita rakkautta kaipaukseen. Kaipaus on pysymätöntä, ohimenevää. Älä sekoita rakkautta autuuden tunteeseen, mielihyvään tai kiihottumisen hermostolliseen tilaan. Tällainen ohimenevä tila ei voi olla kestävää. Se ei ole niille ominaista. Myös tänään parhaalla tahdolla annetut varmat lupaukset voivat huomenna olla haalistuneita tai rikottuja. Rakkaus ei kuitenkaan haalistu. Rakkaus ei voi vähetä ajan kuluessa. Rakkaus ei ole hyödyke, muuttuvaa muotoa. Rakkaus on sisimmässämme ja ulkopuolellamme oleva kenttä, missä ajatuksemme, tunteemme, myös näennäisesti kaikkein luotettavimmat tulevaisuuden suunnitelmamme voivat ilmaantua ja hävitä. Rakkaus pitää sisällään yhtä paljon toivoa kuin menettämistä, jännitystä yhtä paljon kuin tylsyyttä, musertavaa pettymystä yhtä paljon kuin autuutta. Rakkaus on muuttuvia muotoja ylläpitävä kenttä, perusta jonka varassa kävelemme, istumme, puhumme tai olemme tekemättä mitään, tunnemme sitä mitä tunnemme toistemme läsnäolossa, kuljemme päivän askareissamme, suunnittelemme, syömme, toivomme, hyvästelemme, yritämme rakastaa. Rakkaus on suurempaa kuin me itse olemme. Me emme saa rakkautta aikaan sanoilla ja teoilla, emmekä myöskään aikomuksillamme, mutta olemme jatkuvasti rakkauden syleilyssä, sen valtavuuden kannattelemia, riippumatta siitä mitä teemme tai emme tee. Olemme naimisissa, eroamme, olemme ystäviä, olemme rakastavaisia, katkaisemme suhteita, solmimme suhteita, synnymme, kuolemme. Rakkauden kenttä pysyy. Kukaan ei ole koskaan antanut meille rakkautta, se on suurta illuusiota. Olemme yksinkertaisesti muistaneet kentän olemassaolon muiden läsnä ollessa, joskus tajunneet ikuisuuden läsnäolon arjen keskellä ja sitten lukeneet tämän toisen ihmisen ansioksi. Rakkaus ei koskaan tule ulkopuoleltamme; olemme yksinkertaisesti koskettaneet omaa läsnäoloamme, rakastuneet siihen rakkauteen joka olemme, emmekä voi olla olematta.

Jeff Foster 

 

Mieli haluaa koko ajan lisää

"Mieli haluaa koko ajan lisää- uutta sisältöä, uusia ajatuksia tai uskomuksia, jotakin uutta pureskeltavaa. Sen metsästysmaina toimii koko maailma ja se ruokkii itseään kirjoista, opettajilta ja auktoriteetteina pitämiltään tahoilta imemillään, käytettyinä hankkimillaan mielipiteillä yksi toisensa jälkeen. Mieli on etsijä; se himoitsee aina lisää. Olipa kyse sitten maallisesta menestyksestä, onnesta, pysyvästä mielihyvästä, ikuisesta rauhan tilasta tai henkisestä valaistumisesta, kyse on aina samasta ajatuksen liikkeestä. Etsiminen kertoo aina siitä, että jotakin on hukassa, että jokin ei ole juuri nyt kohdillaan, että jotakin puuttuu maailmankaikkeudesta. Tämän takia valaistumisen etsiminen ei oikeastaan poikkea millään tavoin maallisen menestyksen etsimisestä. Tämän on sangen vaikea pala niellä. Puute näyttää loputtomalta. Täyttipä tyhjiötä miten paljon tahansa, sitä riittää aina täytettäväksi! Ei ihme, että tunnemme olomme aina tyytymättömäksi, tyydyttämättömiksi ja vaillinaisiksi."

Jeff Foster