Google+ Followers

perjantai 31. maaliskuuta 2017

Henkinen aikuisuus ja täydellinen vastuunotto

Me olemme kaikki pikkulapsien tasolla ja leikimme ihmissuhteissamme aivan samanlaisia omistamis-, mustasukkaisuus-, itsekeskeisyys-, ja manipulointileikkejä kuin pikkulapset hiekkalaatikolla. Älä erehdy luulemaan, että olisit kasvanut henkisesti mihinkään sen jälkeen, kun aloitit koulun. Me olemme keskenkasvuisia pieniä poikia ja tyttöjä, jotka vain näyttävät aikuisilta. No, ehkä joku meistä on vähän aikuisempi kuin useimmat muut, mutta kaikilla meillä on enemmän tai vähemmän pitkä matka siihen, että todella olisimme henkisesti aikuisia emmekä jatkuvasti kiukuttelisi toisillemme kuin mitkäkin pahaiset kakarat. Tämän tosiseikan tunnustaminen on todellinen alku sekä sinun itsesi että ihmissuhteidesi eheytymiselle.
Jos haluat todella ymmärtää, mitä ihmissuhteissasi tapahtuu, ajattele tosiaankin olevasi kuin pieni lapsi, joka ei ihan osaa ottaa toista huomioon ja joka on oikeastaan kiinnostunut vain itsestään. 
Olemme tosin äärimmäisen taitavia naamioimaan tämän itsekeskeisyytemme miksi tahansa sellaiseksi, mikä saa meidät tuntemaan itsemme muita paremmiksi, suvaitsevammiksi ja huomaavaisemmiksi, mutta olemmeko todella sellaisia? Tämä on hyvin helppo selvittää omalla kohdallaan. Kysy itseltäsi seuraavat kysymykset ja vastaa niihin täysin rehellisesti niin kuin arvioisit jonkun toisen, sinulle tuntemattoman ihmisen käytöstä ja olotilaa:

1. Onko sinun epämukava olla nykyisessä ihmissuhteissasi?

2. Ärsyynnytkö, suututko, loukkaannutko, mökötätkö tai haastatko riitaa?

3. Pelottavatko toiset ihmiset sinua jotenkin?

4. Kuvitteletko olevasi toista parempi tai jotenkin erilainen kuin muut?

5. Arvosteletko muiden ihmisten mielipiteitä ja käsityksiä?

Mikäli vastasit yhteenkään näistä kysymyksistä myöntävästi, leikit lasten leikkejä ihmissuhteissasi, ja kuten varmasti jo kysymyksistä huomasit, kaikkiin niihin ei varmaankaan juuri kukaan pysty vastaamaan rehellisen kielteisesti. Toisin sanoen, me leikimme kaikki lasten leikkejä ihmissuhteissamme. Sen tunnustaminen on oikein hyvä alku. Hyvä. Mitä sitten voimme tilanteelle tehdä? Ratkaisu on varsin yksinkertainen: lakata leikkimästä näitä leikkejä. Se ei ole laisinkaan niin vaikeaa, kuin miltä se kuulostaa, mutta se vaatii kuitenkin periksiantamatonta harjoittelua ja tinkimätöntä määrätietoisuutta.
Kukaan ei pakota sinua leikkimään tällaisia leikkejä; sinä teet sen ihan itse. Ja koska sinä teet sen ihan itse, voit koska tahansa valita toisin. Et ole kenenkään etkä minkään armoilla. Ei ole mitään demoneja tai jumalia, jotka saavat sinut käyttäytymään lapsellisesti muiden kanssa. On vain sinun omat ajatuksesi, jotka tosin voivat olla hyvin demonisia tai jumalallisiakin.
Muistutan sinua tässä välin projektion mekanismista: jos et ole valmis tunnustamaan omien ajatustesi demonisuutta, projisoit ne ulkopuolellesi kuvitellen, että joku toinen on paha ja hirvittävä. 
Tästä samasta mekanismista saavat alkuunsa myös kaikki kuvitellut pahuuden voimat. Mitä muuta saatana on kuin omassa mielessämme olevan kauheuden kohtaamattomuudesta syntynyt olennollistus, projektio? Ei ole mitään muuta kuin sinun ajatuksesi, jotka synnyttävät kaikki kokemuksesi, joista oma mielesi tekee omat vääristyneet kuvansa, jotka puolestaan kiteytyvät ajatuksissasi erilaisiksi uskomuksiksi, käsityksiksi ja mielipiteiksi. Ne ovat lasten leluja siksi, että ne ovat vain sinun oman supistavan mielesi luomuksia. Tähän ansaan me olemme kaikki langenneet.
Jotta tajunnassasi syttyisi edes alkeellinen valo, sinun on todellakin ymmärrettävä, että mieli on ensisijainen ja siten syy ja että kaikki havaitsemasi ja kokemasi on vain omien ajatustesi seuraamusta.
Laitan tämän tähän vielä oikein erikseen ja kursiivilla, koska se on ehkä tämän koko kirjan tärkein viesti:

Ajatuksesi synnyttävät kaikki kokemuksesi. Ei ole mitään muuta. 

kamalan ihanat ihmissuhteet, juha kuvajainen



torstai 30. maaliskuuta 2017

Anteeksianto käytännössä

Keskustelijoina Sanna Suutari, Aira Sahakangas, Merja Elisabeth



Yksipuolinen aseistariisunta!

 Yksipuolisen aseistariisunnan perusteet

"Yksipuolinen aseistariisunta kertoo jo nimellään, mistä siinä on kyse: sinä itse lasket aseesi odottamatta toiselta mitään. Tavanomaisesti ajattelemme niin, että jos me teemme joitakin myönnytyksiä, toisenkin tulee tehdä niin, ikään kuin rauha ja sopu kahden ihmisen välillä olisi jonkinlaista kaupankäyntiä. Kuten jo aiemmassa luvussa selvitin, toimitamme tällä tavoin ihmissuhteissamme yleensäkin. Meille on useinmiten täysin vierasta ajatella millään muulla tavoin, kuin että ihmissuhteissamme olisi kaksi osapuolta, jotka molemmat ovat vastuussa suhteen laadusta. Yksipuolinen aseistariisunta merkitsee sitä, että sinä itse otat täyden vastuun jokaisesta ihmissuhteestasi. Tämä on suuri ja merkittävä askel itsetuntemuksesi tiellä.
Yksipuolinen aseistariisunta alkaa siitä, että ymmärrät, ettei kukaan eikä mikään muu paitsi sinä itse ole vastuussa sinun tunteistasi, ajatuksistasi, reaktioistasi ja asenteistasi ja viime kädessä siitä, mitä sinä omien ajatustesi heijastumana koet. Kyse on toisin sanoen siitä, että otat oman hajalleen levittyneen voimasi takaisin itsellesi, tai ehkä yksinkertaisemmin että vain palautat itse itsesi itsellesi. Miten pirstaleina ja tuhansina palasina mielemme onkaan kuvitellessamme, että joku muu kuin me itse aiheuttaa meille meidän tunteemme ja reaktiomme! Nämä palaset sinun on jälleen kerättävä kasaan ja aloitettava siitä, että ymmärrät itse olevasi vastuussa kaikesta, mitä elämässäsi tapahtuu. Voidaaankin sanoa, että havahtumisessa on kyse itsensä eheyttämisestä.

Syyttelemättömyys

Tehokkain tapa oman mielensä eheyttämiseksi on lakata syyttelemästä ketään ja mitään yhtään mistään. Tämä ei ole ihan helppoa, sillä olemme niin kovin tottuneita etsimään syitä omaan hyvään tai pahaan oloomme muista ihmisistä ja kaikenlaisista ulkoisista seikoista. Kyllähän meidän on suhteellisen helppo olla syyttelemättä ketään olotilastamme silloin, kun olomme on edes jotakuinkin hyvä eikä kukaan erityisemmin ärsytä meitä, mutta tiedät varmaan itsekin omasta kokemuksestasi, miten vaikeaa on silloin, kun toinen tekee jotakin sellaista, mistä et pidä. Meidän on alkuun lähes mahdotonta ajatella edes teoriassa, ettei toisen käytös olisikaan hänen vastuullaan. Yksipuolinen aseistariisunta merkitsee kuitenkin juuri sitä, että ymmärrät, että jokainen tietoisuuteesi tuleva asia on sinun vastuullasi - kyllä, myös ne sodat ja murhat, joista luet lehdistä. Salli minun valaista asiaa hieman lisää.
Kun sanon, että kaikki tietoisuuteesi tuleva on sinun vastuullasi, en tarkoita sellaista perinteistä käsitystä vastuusta, että sinun pitäisi tehdä asioille konkreettisesti jotakin. Miten edes voisit mitenkään juosta paikkaamassa ympäri maailmaa kaikki asiat, jotka järkyttävät mielenrauhaasi? Tarkoitan vastuulla sitä, ettet syytä ketään etkä mitään yhtään mistään. Lähi - idän jäätynyt tilanne ei ole israelilaisten eikä palestiinalaisten syy. Maailmantaloudellinen tilanne ei ole monikansallisten yhtiöiden syy. Sairauksista paranemattomuus ei ole lääkäreiden ja lääketehtaiden syy. Auto-onnettomuus ei ole huonon ajokelin syy. Kärsimys ei ole Jumalan syy. Sinun on ymmärrettävä koko olemuksellasi, ettei havahtuminen merkitse maailman epäkohtien parantamista vaan ainoastaan sinun oman mielesi parantumista.
Mutta yhtä lailla mikään ei ole minkään ansiota: Ilosi ei ole toisen ihmisen ansiota. Onnellisuutesi ei ole hyvän työsi tai ihanan avioliittosi ansiota. Hyvä viljasato ei ole säiden ansiota, eivätkä hengelliset kokemuksesi ole Jumalan ansiota. Havahtuminen ei myöskään ole tämän maailman henkistämistä, niin että tässä maailmassa itsessään olisi jotakin, mikä olisi hienoa ja tavoittelemisen arvoista. Kaikki tavoittelemisen arvoinen on sinussa itsessäsi.
Ymmärrän, että tätä voi olla vaikea käsittää, mutta älä hätäänny, ei sen käsittäminen tai oivaltaminen mahdotontakaan ole. Joudun palaamaan takaisin niihin lähtökohtiin, jotka ovat kaikkien kirjoitusteni pohjavireenä ja joita ilman yksipuolista aseistariisuntaakaan ei voi ymmärtää saatikka valjastaa käyttöön. Ensinnäkin, mieli on syy ja kaikki muu on seurausta mielestä. Mieli on ensisijainen ja kaikki muu toissijaista. Toiseksi, niin kauan kuin pidämme jotakin meistä erillisenä, hajotamme oman mielemme lukemattomiksi pirstaleiksi. Kolmanneksi, havahtuaksesi näkemään kaiken kirkkaammin, sinun on todellakin opeteltava ajattelemaan kokonaan uudella tavalla, vähän niin kuin et olisi koskaan aiemmin edes tiennyt, mitä ajatteleminen on. Tämän voi tiivistää ohjeeksi tai huoneentauluksi seuraavasti:

1. Mieli on syy ja kaikki muu seurausta
2. Mikään ei ole minusta erillään
3. Kaikki on aivan toisin kuin mitä olen ajatellut

Jollei mikään todella ole sinusta erillään, kaikki sinulle tapahtuva liittyy jollakin tavoin sinuun, ja jos mieli on ensisijainen, kaikki sinulle tapahtuva liittyy nimenomaan sinun mieleesi ja jos sinun on 
opittava ajattelemaan kokonaan uudelleen, sinun on opittava näkemään kaikki sinulle tapahtuva uudessa valossa.
Jos oivallat nämä lähtökohdat todellisiksi, sinun on hyvin helppo lakata syyttelemästä ketään mistään - itsesi mukaan lukien - mutta mikäli et halua edes yrittää ymmärtää, ettei sinulle tapahdu mitään, mikä olisi sinusta erillään, etsit ajatuksissasi jatkuvasti oman olotilasi aiheuttajia, ja jos olosi on kurja, etsit syyllistä, ja jos se taas on iloinen ja onnellinen, takerrut johonkin ulkoiseen kuvitellen sen olevan ilosi ja onnesi lähde.
Ilo ja onnellisuus, aivan kuten paha mieli ja ahdistuskin, ovat sinun valintojasi. Sinä itse päätät, haluatko kokea hyvää oloa ja mielenrauhaa vai jotakin muuta. Vaatii tosin todella paljon harjoittelua ja syvää oivaltamista, ennen kuin voi säilyttää mielenrauhansa kaikkein vaikeimmissakin tilanteissa. Juuri siksi oikean mielen ajattelutapaa on harjoiteltava, ja mikäpä olisi siihen parempi harjoitusalusta kuin ihmissuhteet, sillä niiden puitteissa käymme läpi sekä kaikki mahdolliset hyvät että kurjat tunteet. Ihmissuhteet ovat näin kenties tehokkain tie itsetuntemukseen, ja siksi kehotankin sinua elämään juuri sitä elämää, jota elät, ja olemaan pakenematta mihinkään luostareihin tai ashrameihin - ellet nyt satu kokemaan selvää sisäistä opastusta tehdä niin. Sinulla on  nykyisissä ihmissuhteissasi aivan kaikki, mitä juuri tällä hetkellä tarvitset päästäksesi itsetuntemuksen tielläsi eteenpäin. On tarpeetonta mennä merta edemmäs kalaan. Suostu siis omaan elämääsi juuri sellaisena kuin se on, sillä olethan omalla mielelläsi sen itsellesi täsmämittojen mukaan räätälöinyt."

kamalan ihanat ihmissuhteet, juha kuvajainen

 

keskiviikko 29. maaliskuuta 2017

Hieman yksinäisyydestä



"Hyvin harva meistä haluaa olla ja elää koko elämäänsä vapaaehtoisesti yksin. Me kaikki tarvitsemme toisia ihmisiä. Nekin, jotka pakenevat maailmaa luostareihin tai muihin yhteisöihin, saavat turvansa yhteisöstä. Joillekin yksinäisyys - tai ainakin parisuhteettomuus - on kuitenkin pakon sanelema tilanne esimerkiksi jonkin fyysisen vajavuuden takia, tai yksinkertaisesti vain siksi, ettei sopivaa kumppania tahdo löytyä.
Me käytämmekin parisuhdetta ennen kaikkea yksinäisyydentunteen poistamiseksi; ei ole niin väliä, kuka siinä vierellä on, kunhan on joku, ettei tarvitse olla yksin. Mitenhän moni parisuhde perustuu tähän ajatusmalliin ja kuinkahan moni meistä roikkuu suhteessa, josta aika on jo kauan sitten ajanut ohi, vain siksi ettei tarvitsisi olla yksin?
Yksinäisyydenpelko ja kuolemanpelko ovat veljekset, sillä kuolemmehan me kaikki lopulta yksin. Yksinäisinä hetkinämme joudumme kohdakkain itsemme kanssa, minkä takia niin kovin moni meistä haluaa täyttää yksinäiset hetkensä kaikella mahdollisella. Kaikki me myös tiedämme, mitä merkitsee, kun sydänyön yksinäisinä tunteina omat ajatuksemme alkavat pelottavina hirviöinä saalistaa meitä.
Ellei yöllisiä valvomisia lasketa, milloin viimeksi olit yksin itsesi kanssa tunnin tai pari tekemättä yhtään mitään? Pelkäämme itsemme kohtaamista pohjimmiltaan siksi, että mielemme on jakautunut emmekä tiedä, mitä sisältämme löytyy, jos pysähdymme hetkeksi. Onko siellä demoneja vai enkeleitä? Onko siellä ystävä vai vihollinen? Mitä jos kuolema tuleekin kohta? Juuri tällaiset ajatukset meitä yön pimeinä hetkinä valvottavat.
Kaikki itsetuntemus alkaa kuitenkin siitä, että opettelee olemaan yksin itsensä kanssa. Ei yksinäisyys mitään sinänsä takaa vaan se on osattava käyttää hyödykseen. Mikäli yksin ollessa koko ajan vain kaipaa seuraa tai jonnekin muualle, menee yksinäisyys täysin hukkaan.
Yksinäisyyden tunne on vain eräänlainen verho, jonka tarkoitus on pitää meidät loitolla oikeasta mielestämme. Väärä mielemme pelkää, että jos uppoudumme yksinäisyyteemme toden teolla, sen juonet paljastuvat - minkä ne tekevätkin. Yksinäisyys on kuin onkin portti oikeaan mieleen, mutta siitä on usein hyvin tuskallista kulkea, sillä olemme niin kovin tottuneita täyttämään yksinäisyytemme muilla ihmisillä. On sinänsä paradoksaalista, että niin moni on parisuhteessaan henkisesti täysin yksin mutta pitää siitä huolimatta yllä illuusiota ei-yksinäisyydestä esimerkiksi arkirutiinien ja seksin avulla. Me olemme valmiit lähes miten epätyydyttävään suhteeseen tahansa, jos vain sen avulla voimme välttää yksinäisyyden.
Mutta yksinäisyyskin voidaan nähdä täysin toisin: Yksinäisyys on ystäväsi. Yksinäisyys on tie oikeaan mieleesi. Yksinäisyys vie sinut rauhaan. Yksinäisyydessä löydät yhteyden. Yksinäisyys opettaa sinulle, ettet koskaan ole todella yksin. Älä siis pidä yksinäisyyttä vihollisenasi vaan toivota se avosylin tervetulleeksi, silloin kun sen aika elämässäsi on. Kohtaamalla yksinäisyytesi avoimesti olet ottanut tärkeän askeleen kohti eheytymistäsi. Kun olet yksin, muista, ettei mikään mielen harhassa kestä loputtomiin, ja jos suostut täysin omaan yksinäisyyteesi, olet monin verroin valmiimpi kohtaamaan toisen ihmisen sitten, kun sen aika tulee. Luota oikean mielesi arvioon siitä, milloin yksinäisyys on sinulle yhdessäoloa parempi tila, ja luota myös siihen, ettet todella ole koskaan yksin, sillä oikea mielesi on aina kanssasi."

kamalan ihanat ihmissuhteet, juha kuvajainen

 

tiistai 28. maaliskuuta 2017

Todellinen luottamus

"Kahden ihmisen välinen luottamus on vain mielikuvien, toiveiden ja odotusten varassa.
Voiko silloin edes puhua luottamuksesta, ja kun ottaa vielä huomioon ne väärän mielen ajattelutavan perusteet, joiden varassa me ennen havahtumistamme elämme, miten koskaan voisimme todella luottaa toiseen? "Jokainen on kääntyvä jokaista vastaan", kuten eräs hyvä ystäväni usein muistuttaa, sillä kaikki mielen harhassa muuttuu vääjäämättä vähitellen vastakohdakseen. Mielen harhan marssijärjestys on sellainen, että koska kaikki muuttuu eikä mikään pysy samanlaisena kovin pitkään, mitä tahansa voi seuraavassa käänteessä tapahtua.
Tämä seikka on aivan ilmeinen rakkaussuhteissa, jossa kiihkeänä alussa leiskuva lempi usein muuttuu ajan saatossa jäätäväksi tunneloukoksi. Vika on kuitenkin vain ja ainoastaan siinä, että etsimme luotettavuutta sieltä, mistä sitä ei voi koskaan löytää- mielen harhasta, jossa kaikki on alati muuttuvaa. Luottaa voi todella vain siihen, mikä ei koskaan muutu, ja koska me ihmiset mielen harhan ilmentyminä muutumme mekin koko ajan, miten todellista luottamusta voisi meidän välillämme koskaan olla? Asiaan täytyy siis olla toisenlainen ratkaisu.

Me emme voi koskaan hallita sitä, mitä toinen ihminen tekee- tai ainakaan viime kädessä sitä, mitä hän ajattelee. Vaikka veisimme toiselta kaiken toimintavapauden, emme voi kahlita hänen mieltään. Juuri tämän tosiseikan logoterapian kehittäjä, Viktor E. Frankl, oivalsi, kun hän pohti, mikä sai toiset selviämään hengissä toisen maailmansodan aikaisten keskitysleirien kauheuksista. Kukaan ei voi riistää meiltä vapauttamme valita sitä, miten asennoidumme siihen, mitä meille tapahtuu. Tämä on hyvin vapauttava oivallus, ja luo samalla perustan todelliselle luottamukselle. Todellinen luottamus perustuu siihen, mihin kukaan ei voi kajota ja mitä kukaan ei voi meiltä viedä: elämään. Ja kun sanon "elämään", en tarkoita tätä fyysistä elämäämme, jonka kuka tahansa toinen voi meiltä hetkessä riistää, vaan tarkoitan sitä elämää, joka on kaikille sama, joka on kaiken perusta: Jumalaa, Rakkautta, Alkulähdettä,Taoa.
Tutkitaampa hieman sitä, mitä tämä merkitsee käytännössä ja eritoten ihmissuhteissa. Mitä ihmissuhteissani tapahtuu, jos alan itseäni ja itse luomani elämän harhakuvan asemasta luottaa ikuiseen ja todelliseen elämään?
Ensinnäkin: päästän toisen täydellisesti vapaaksi. Juuri tämän takia irtipäästäminen ja luottamus ovat veljekset eikä toista ole ilman toista. Kun luotan siihen, että elämä tietää, mikä kullekin meistä on parasta, minun ei enää tarvitse murehtia sitä, mitä joku minulle tekee tai sanoo, sillä tapahtuipa minulle mitä tahansa, juuri niin kuuluu minulle tapahtua. Tässä vaiheessa kuulen aina sekä syviä helpotuksen huokauksia että tyytymätöntä murinaa. Kun puhumme havahtumisesta, sinun on ymmärrettävä, että puhumme kokonaan toisenlaisesta ajattelutavasta, kuin mihin me olemme tavallisesti tottuneet. Emme me ole tottuneet siihen, että kaikki meille tapahtuva on täydessä sopusoinnussa todellisen elämän kanssa, jos vain annamme sen tapahtua. Emme me ole tottuneet siihenkään, että oma harkintamme oman elämän suhteen on surkean vajavaista sen rinnalla, mitä elämä "tietää". Emmekä me ole tottuneet siihenkään, että luovuttaisimme oman elämämme hallinnan pois käsistämme. Kaikki tämä pelottaa meitä todella suuresti. Mutta ajattelepa seuraavaa: Voitko sinä, esimerkiksi, mitenkään tietää, milloin sairastut, joudut onnettomuuteen tai kuolet? Tai voitko tietää, milloin voitat lotossa tai tapaat "sen oikean"? Et voi, vaikka toisinaan voit kuvitellakin tietäväsi tai suorastaan aavistaa tai arvata oikein. Kuka sen sitten tietää? Kuka määrää, milloin tapaat sen oikean tai kuolet? Jonkunhan se täytyy tietää, koska se kuitenkin tapahtuu-siis ainakin se kuolema.

Jos et voi edes tällaisia yksinkertaisia koko elämääsi vaikuttavia seikkoja tietää, miksi haluat pitää yllä kuvitelmaa siitä, että tietäisit? Miksi luotat itseesi? Mikset luottaisi siihen, joka tietää? Tämäkin on meille tavallisesti niin vierasta ajattelua, siis että olisi joku tai jokin- elämä tai Jumala tai mikä ikinä onkaan- joka tietäisi elämästämme enemmän kuin me itse, että meillä ei ole muuta mahdollisuutta kuin sivuuttaa koko asia hölynpölynä tai tehdä siitä itsellemme uskonto. Me emme opi luottamaan elämään muuten kuin vähitellen ja sitkeästi harjoittelemalla, mutta kaikki alkaa siitä, että ensin meidän on tunnustettava itsellemme, että kenties ehkä jotenkin voisi mahdollisesti olla niin, että jossakin on jotain, joka on meitä viisaampaa. Se on luottamuksen ensi askel, ja jos emme tätä ensimmäistä askelta ota, joudumme jatkuvasti kamppailemaan omaan itseemme perustuvan luottamuksen ja luottamuksen rikkoutumisen kurimuksessa."

Kamalan ihanat ihmisuhteet, juha kuvajainen

 

maanantai 27. maaliskuuta 2017

Ne kolme maagista sanaa: Minä rakastan sinua

Kun sanon että rakastan sinua, se tarkoittaa:

Olen antanut anteeksi sinulle ja sinun kauttasi koko maailman. Kun sanon että rakastan sinua, en näe sinun menneisyyttäsi, vaan näen sinut puhtaana tässä hetkessä. Kun sanon että rakastan sinua, niin silloin en odota sinulta mitään, en halua sinulta mitään. Kun sanon että rakastan sinua, en punnitse eri asioita mielessäni. Kun sanon että rakastan sinua, en vertaile sinua kenenkään toiseen, en vanhaan elämääni enkä kenenkään toiseen elämään. Kun sanon että rakastan sinua näen sinut täysin puhtaana ja viattomana. Kun sanon että rakastan sinua en odota sinulta mitään, joten en pääse pettymään omiin odotuksiini. Kun sanon että rakastan sinua en odota sinulta vastausta enkä odota vastalahjaa, vaan olemme siinä hetkessä läsnäolevana ja täydellisinä. Kun sanon että rakastan sinua, se tarkoittaa että olen hyväksynyt sinut kehossa epätäydellisenä, mutta hengessä täydellisenä. Kun sanon että rakastan sinua, tiedän että ne kolme sanaa syövät itsensä olemisen tilaan. 
Minä voin sanoa ne kolme maagista sanaa ääneti, mutta voin sanoa myös ne ääneen, sillä ei ole mitään merkitystä, koska me olemme se rakkaus. Kun sanon että rakastan sinua niin kaikki tarinat loppuvat vaikkakin vain hetkeksi mutta ne loppuvat. Kun sanon että rakastan sinua, en halua kilpailla kanssasi, en halua puolustaa itseäni. Kun sanon että rakastan sinua, se tarkoittaa että kaikki on annettu anteeksi ja vapautettu. Kun sanon että rakastan sinua, en halua sanoa sitä rutiinilla enkä halua olla romanttisesti uskottava, sillä tiedän ne sanat ovat syvemmällä, sillä ne ovat hiljaisuuden sanoja. Kun sanon että rakastan sinua, mitään ei jää jäljelle. Ne kolme sanaa antavat kaiken anteeksi. Ne kolme sanaa vapauttavat koko maailman. Ne kolme sanaa sanon pohjimmiltaan itselleni, sillä sinua ja minua ei näiden sanojen jälkeen ole. Kun sanon että rakastan sinua, se polttaa karman tuhkaksi ja jää vain hiljaisen täydesti rakastava tämä hetki. 
Jää vain rakkaus ja lopulta sekin katoaa ja lopulta me olemme SE.
Minä rakastan sinua.

T:Jake


https://www.youtube.com/watch?v=qbGKNpcCzd4 

lauantai 25. maaliskuuta 2017

Kilpi: Orimattila, Arvid 24.3.2017

Rakkaus vapauttaa! Kovaa ja korkealta!

Heips!
Taas on yksi lepposa aivot narikkaan ilta koettu. Pitihän sitä poiketa kaverin kanssa paikallisessa (tossa nurkan takana), kun kerrankin siellä esiintyi kasariheviä suoraan suomen turuust ;-) Niin joo ja tällä erää valitsin olla vesilinjalla muutamaa punaviini huikkaa lukuunottamatta eli vähän punaviiniä sivistyneesti ;-)
Bändi oli just niin hyvänkuuloinen kun ajattelinkin. Bändi kommunikoi pienen yleisön kanssa ja tunnelma oli positiivinen. Yhtye esitti kaikki hittinsä kuten esim. nerokasta ikävää, rakkaus vapauttaa, sielut iskee tulta....jne.
Erikoismaininta kitaristi Ilmo Karjalaiselle, joka tilutteli niin maassa kuin pään takana todella helpon näköisesti ja onhan kaveri voittanut vuoden kitarasankari palkinnonkin. Tilulilulei! :-)
Tässä muutamat kuvat illan tunnelmista ja videoitakin löytyy:

Odottava tunnelma
Viiniä sivistyneesti sivistyneessä seurassa (näkeehän sen jo ilmeestäkin ;-)
Eka tsekattiin uusi the beatles dokkari ja naureskeltiin että "Jonnet ei tiedä" , ja sitten ripaus nightwishiä..;-)
5 minuutin matka pääkallopaikalle. Tsekattiin soundcheck. Paikalla ei muita ku me ja bändi ;-)
Lähettiin siis koko jengi, ihan porukalla! ;-)
Odottava tunnelma osa 2.
Tää kuva tulee varmasti johonki levyn kanteen tai kuva kirjaan ;-)
...ja ei muuta ku rokit soimaan. Tyyli suomenkielinen melodinen hard rock ja metal

 https://www.youtube.com/watch?v=QRjtbTqAQMk&t=52s

Kanavaltani lisää videoita


T:Jake