Kielteisyys voimistaa egoa

"Kaikki sisäinen vastustus koetaan jonkinlaisena kielteisyytenä. Kaikki kielteisyys on vastustamista. Tässä yhteydessä nuo kaksi sanaa ovat melkein synonyymeja. Kielteisyys voi olla kaikkea ärstymyksestä tai käsittämättömyydestä hurjaan vihaan, masennuksesta tai nyreästä loukkaantumisesta itsemurhaa hautovaan epätoivoon. Joskus vastustaminen herättää kärsimyskehon tunteet. Silloin jokin pienikin tapahtuma saattaa synnyttää voimakasta kielteisyyttä, kuten vihaa, masennusta tai syvää surua.
Ego kuvittelee, että se voi kielteisyydellä vaikuttaa todellisuuteen ja saada haluamansa. Se kuvittelee voivansa sillä tavoin vetää puoleensa haluamansa tilanteen ja häivyttää epämieluisan. A Course in Miracles korostaa oikeutetusti, että milloin tahansa olet onneton, kuvittelet alitajuisesti "ostavasi" tuolla surulla sen mitä haluat. Jos "sinä" -mieli- ei uskoisi, että se toimii, miksi aiheuttaisit tällaisen tilanteen? Tosiasia tietysti on, että kielteisyys ei toimi. Sen sijaan että se toisi mukanaan halutun tilanteen, se ei päästä sellaista muodostumaan. Sen sijaan että se häivyttäisi ei-toivotun tilanteen, se antaa sen olla. Ainoana "hyödyllisenä" tuloksena siitä on, että kielteisyys voimistaa egoa, ja siksi ego rakastaa sitä.
Samaistuttuasi johonkin kielteisyyden muotoon et halua hellittää siitä, ja syvän tiedostamattomuuden tasolla et halua myönteistä muutosta. Se uhkaisi käsitystäsi itsestäsi masentuneena, vihaisena tai kaltoin kohdeltuna ihmisenä. Suljet silmäsi kaikelta myönteiseltä elämässäsi, kiellät sen olemassaolon ja alat vesittää sitä. Tämä on hyvin yleistä. Se on myös järjetöntä.
Kielteisyys on täysin luonnotonta. Se myrkyttää psyyken. Luonnon myrkyttämisellä ja hävittämisellä on voimakas yhteys ihmiskunnan kollektiiviseen tajuntaan kertyneeseen suunnattomaan kielteisyyden määrään."

Eckhart Tolle