maanantai 21. maaliskuuta 2016

Minä vain olen paikalla

Eräästä zen-mestarista kerrottiin, että hän pystyi nostelemaan  hyvin suuria kiviä, siirtelemään hirvittävän kokoisia kivenlohkareita- ja hän oli varsin heiveröinen mies. Se tuntui miltei mahdottomalta, kun katsoi hänen ruumiinrakennettaan- häntä paljon vahvemmat miehet eivät pystyneet siirtämään samanmoisia kiviä, mutta mestari siirteli niitä varsin vaivattomasti.
Mestarilta tiedusteltiin, mikä hänen kikkansa oli. Hän vastasi; "Ei ole mitään kikkaa- minä rakastan kiveä, joten se auttaa minua. Ensiksi sanon sille: "Katsohan nyt, kunniani on sinun käsissäsi, nämä ihmiset ovat tulleet katsomaan minua. Auta sinä minua, hoidetaan homma yhdessä, eikö? Sitten vain pitelen kiveä rakastavasti ja odottelen sen vinkkausta. Kun kivi vinkkaa minulle- se on kuin väristys, koko selkärankani alkaa väristä- kun kivi antaa minulle vihjeen siitä, että se on valmis, minä liikahdan. Te painatte kiveä itseänne vasten, siksi tarvitsette niin paljon voimaa. Minä taas liikun kiven kanssa yhteistyössä, soljun sen mukana. Itse asiassa on väärin sanoa, että minä siirrän kiveä - minä vain olen paikalla. Kivi liikkuu itse."

OSHO: Luovuus-kohtaa sisäinen voimasi 

https://www.youtube.com/watch?v=WzBQRtIsfx8 

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti