Google+ Followers

perjantai 25. maaliskuuta 2016

Pääsiäisen sanoma lyhyesti

"Ristiinnaulitsemisessa on lunastus, sillä parantamista ei tarvita siellä, missä ei ole kipua eikä kärsimystä. Anteeksianto on vastaus kaikenlaiseen hyökkäämiseen. Näin hyökkäyksiltä riisutaan sen seuraukset ja vihaan vastataan rakkauden nimissä. Kaikki kunnia olkoon ikuisesti sinulle, jonka on suotu pelastaa Jumalan Poika ristiinnaulitsemiselta ja helvetiltä ja kuolemalta! Sillä sinulla on valta pelastaa Jumalan Poika sen vuoksi, että hänen Isänsä niin halusi. Ja sinun käsissäsi on koko pelastus, jotta voisit sekä antaa että saada sen yhtenä kokonaisuutena." IOK

 

maanantai 21. maaliskuuta 2016

Minä vain olen paikalla

Eräästä zen-mestarista kerrottiin, että hän pystyi nostelemaan  hyvin suuria kiviä, siirtelemään hirvittävän kokoisia kivenlohkareita- ja hän oli varsin heiveröinen mies. Se tuntui miltei mahdottomalta, kun katsoi hänen ruumiinrakennettaan- häntä paljon vahvemmat miehet eivät pystyneet siirtämään samanmoisia kiviä, mutta mestari siirteli niitä varsin vaivattomasti.
Mestarilta tiedusteltiin, mikä hänen kikkansa oli. Hän vastasi; "Ei ole mitään kikkaa- minä rakastan kiveä, joten se auttaa minua. Ensiksi sanon sille: "Katsohan nyt, kunniani on sinun käsissäsi, nämä ihmiset ovat tulleet katsomaan minua. Auta sinä minua, hoidetaan homma yhdessä, eikö? Sitten vain pitelen kiveä rakastavasti ja odottelen sen vinkkausta. Kun kivi vinkkaa minulle- se on kuin väristys, koko selkärankani alkaa väristä- kun kivi antaa minulle vihjeen siitä, että se on valmis, minä liikahdan. Te painatte kiveä itseänne vasten, siksi tarvitsette niin paljon voimaa. Minä taas liikun kiven kanssa yhteistyössä, soljun sen mukana. Itse asiassa on väärin sanoa, että minä siirrän kiveä - minä vain olen paikalla. Kivi liikkuu itse."

OSHO: Luovuus-kohtaa sisäinen voimasi 

https://www.youtube.com/watch?v=WzBQRtIsfx8 

 

torstai 17. maaliskuuta 2016

Omissa kuvitelmissa vai todellisuudessa?

"Mistä sitten tietää elävänsä todellisuudessa eikä omassa kuvitelmissaan? Kun ihminen ei elä todellisuudessa, hän on tulkintojensa ja mielipiteidensä varassa. Hänen maailmankuvansa on jatkuvasti uhattuna, sillä hänen varmuutensa säilyy vain niin kauan kuin kukaan ei kyseenalaista hänen mielipidettään ja tulkintaansa. Ihminen, joka elää tietoisuuden tilassa, ei enää elä mielipiteiden varassa, ei omien eikä muiden. Hän ei enää samaistu ajatuksiinsa eikä mielipiteisiinsä, sillä hän tietää olevansa osittain sokea. Hän ei enää takerru ajatuksiinsa, sillä hän on nähnyt jotain suurempaa. Siksi hän ei tunne tarvetta osallistua kiistelyyn ja puolustaa mielipiteitään. Hänhän ei täysin usko niihin enää itsekään. Käsitteelliseltä kapasiteetiltaan hän on kenties yhtä rajoittunut kuin ihminen, joka ei elä tietoisuuden tilassa. Ero on siinä, että itsensä tiedostava ihminen tietää rajoittuvuutensa."

Tommy Hellsten

maanantai 14. maaliskuuta 2016

Pääosassa: Mun Jake

 Pääosassa: Mun Jake
(No, eihän Jake mun ole. Oikeampi otsikko olis "Jake Saijan silmin", mutta toi tuntui kivemmalta, joten olkoot näin)

Jokusen kuukauden ajan oon saanut tutustua tähän Jake-hahmoon ja sen erilaisiin puoliin. Välillä oon ihan hurmioissani ja välillä pihalla kuin käkikello - tai talvisempaan tapaan, lumiukko. Tosin kevään kynnyksellä omakin lumiukkoni on hyvää vauhtia sulamassa ja sen myötä Jake-tavat ujuttautuneet osaksi Saija-maailmaa. Jokainen meistä on oma pieni universuminsa, mutta tässä kaverissa on aikamoinen universumi ihmeteltäväksi. Kyseessä kun ei ole mikään peruspurkkapoika.




Suurena yllätyksenä ei taida tulla kenellekään täällä tai missään, että Jakessa on syvyyttä enemmän kuin maailman valtamerissä yhteensä. Omien polkujensa myötä toiset meistä oppii ja toiset katkeroituu. "Syvyys" syntyykin just niistä opeista, joita hänkin on kahlannut läpi hyvän määrän. Jakessa on valtava määrä ymmärrystä ja armoa. Kaikkea kohtaan. Onhan "kaikki vapautettu ja annettu anteeksi" - "Mun Jakeni" tunnuslauseita, joka oli samalla mulle se lankku, jota pitkin kuljin kohti tämän miehen valtamerisyvyyksiä. Ja voin luvata - Jake ei sovellu heikkohermoisille! (Asia, joka meitä ihmisinä yhdistää ;- ) Kuvittele eteesi peili, joka on pettämättömän rehellinen. Tämä mies on sellainen. Rakkauden höystämänä tosin
Vaan se on vain yksi puoli tätä monen ulottuvuuden miestä. Itseään nörtiksi kutsuva, kuvaamista rakastava (liikkeellä tai ilman), pohdiskelija-ajattelija, lukihäröinen superlahjakas kirjoittaja on mitä mahtavin heittäytyjähemmo: siinä missä asiat keskustellaan läpi henkisin höystein, hetken kuluttua kikatetaan teinien tavoin, ollaan pulkkamäessä, maalataan tai ollaan vaan. Töissänsä Jake on ilmeinen legoguru. Ilman sitäkin kykyä lapset sielläKIN rakastais sitä, taatusti, Jake-baby nimittäin osaa olla IHAN SEKASIN. Sillä mahtavan hyvällä tavalla <3





Ja musiikki, ei Jakesta voi puhua ilman musiikkia. Miten voi jonkun otsassa lukea MUSIIKKI ilman, että siinä otsassa lukee yhtään mitään?! Oon oppinut itsekin aivan uusia musamaailmoja tän hemmon myötä. Musakriitikon kyvyt on vielä käyttämättä - tulis taatusti hyviä tekstejä niistäkin, Jake kun ei oikein tuosta lyttäämisestä ja tuomitsemisesta perusta. Ja se soittointo, jota Jake ja muut Timelessit harrastaa - priceless. Jos yksikseen opiskelee aikuisiällä rumpaloimaan tuohon malliin, niin voiko sitä muuta kuin ihailla? (Ei voi) <3

Ja vissiin pitää vielä mainita fillarointi. Mä en oo vaan sitä osuutta vielä kokenut. Ihanan muhevat reiteni huutaa jo valmiiksi hoosiannaa, kun kesä ja fillarikelit lähenee... Mua on varoitettu...
Tämä ihanan hitaasti lämpeävä, omaa rauhaansa rakastava, ehdottoman vapaudenkaipuinen - ei vaan vapautta tarvitseva - ujo ja super-yli-erityisherkkä Jakemies ei ole ihan tavallinen perusäijä: tällä hetkellä sillä on menossa mehustusboomi, mutta ens viikolla se voi olla jo mitä tahansa muuta. Tärkeintä tuntuis olevan liike ja se vapaus - myös mielen tasolla. Yritäpä lokeroida tämä kaveri johonkin lootaan, niin.... Niin et enää yritäkään. En tosin ole kokeillut, mutta olen ajatellut jättää kokeilemattakin.



En muuten olekaan ennen tavannut ketään, jonka perustyytyväisyys kumpuaa niin perusarkisista asioista kuin Jaken; riittävästi lepoa, ulkoilua ja ruokaa (tai just nyt hiilareita ja mehuja), niin täydellinen Jake on valmis! Ihanan helppoa ja yksinkertaista itsensä kuuntelua
Ja millaisia kasvun maailmoja oonkaan saanut Jaken kanssa jo nyt kohdata! Jakea ymmärtäväisempää kuuntelijaa saa hakea Jake on lisäksi EHKÄ (lue: todellakin) totuudellisin, omassa vaatehuoneessaan meditoiva, hassun rento (sitten kun . uskaltaa olla oma itsensä) otus, jonka maa päällään kantaa, puhdasta Rakkautta täynnä Vaikkei meidän yhteiset hetket, saati keskustelut, ookaan aina pelkkiä sydämiä, niihin ne aina kuitenkin päättyy <3 <3
Miten suurta kiitollisuutta sitä voikaan kokea saadessaan olla osa toisen matkaa? Kiitos, kun olet siinä. Kiitos, kun saan olla osa sun matkaa. Rakastan sun kaikkia mahtavuuksia ja omituisuuksia - just tollasena kun vain sinä oot Mun Jake <3

Sun kanssa jokainen hetki on lahja <3
Sun kanssa on turvallista kasvaa <3




Rakkaudella Jaken Saija


perjantai 11. maaliskuuta 2016

Rumpukameraa, uutta levyä ja lontoon reissua!!





Nyt on uusi Timeless Fields cd-ep julkaistu todella pienellä painoksella. Levy on mielestäni meidän paras, kaikin puolin. Tässä DRUM CAMeja nauhotus päivältä:

TONIGHT FREE:
 https://www.youtube.com/watch?v=N9NzXtj7nhU

SIGN OF THE TIMES:
 https://www.youtube.com/watch?v=FBHuoUv6WYA

DREAMSTATE:
 https://www.youtube.com/watch?v=_UsMiNYrScU&feature=youtu.be

LEVYN TEKOA:
https://www.youtube.com/watch?v=gMPbeOsNcHc

DREAMSTATE LEVY KOKONAAN:

DREAMSTATE:
https://www.youtube.com/watch?v=VDztuQrIzGE

SIGN OF THE TIMES:
https://www.youtube.com/watch?v=VPkZThz8-h4

TONIGHT FREE:
https://www.youtube.com/watch?v=KvH1Ot2DcUo

TOGETHER ETERNALLY:
https://www.youtube.com/watch?v=oSDTEbS32ig

ON AND ON:
https://www.youtube.com/watch?v=aeGf8W76L8Q

Käymme välillä myös JAMMAILEMASSA!! ;-) :-) :-)
https://www.youtube.com/watch?v=aoN6CFuWKPw





Tein myös lyhyt "dokkarin" lontoon reissusta, vain ja ainoastaan blogin lukijoille, itselle eli "mepille" muistoksi:
https://www.youtube.com/watch?v=Y1iB9GgCX5I



 T: Jake

lauantai 5. maaliskuuta 2016

Kysymys Eckhart Tollelle egosta

Kysymys Eckhart Tollelle: Voiko egon kanssa olla ystävä, tai voiko epätodellisen ”minän” ja todellisen ”minän” välillä olla ystävyyttä?

Eckhart Tolle: Ego, sillä tavalla kuin minä käytän sitä termiä, ei todellisuudessa ole ego, mikäli tunnistat sen. Toisin sanoen; jos ego on sinussa toimivana, sinä et silloin tiedä sitä. Silloin se todellakin on ego. Egon ominaisuuksiin kuuluu se, että et ole siitä tietoinen. Ihmiset, joilla on erityisen suuri ego, eivät tiedä mikä ego on, eivätkä he ole edes kiinnostuneita tietämään siitä, eivätkä he varmasti ajattele itseään ihmisinä, jolla on suuri ego. He eivät yksinkertaisesti kykene tunnistamaan egoa egoksi.

Sillä hetkellä kun tunnistat egon, se ei itse asiassa enää ole ego. Se voi olla vanha käyttäytymismuoto tai ajattelumalli, joka saattaa yhä vielä toimia. Voit esimerkiksi huomata latelevasi kuuluisuuksien nimiä. Jos tunnet jonkun kuuluisan henkilön, saatat sanoa vierustoverillesi: ”Okei, minun täytyy kohta soittaa Dalai Lamalle, hän odottaa soittoani.” Kuitenkin samalla tajuat, että kyseessä on itse asiassa vale. Sillä hetkellä olet todellakin tunnistanut egon, joka haluaa olla joku ja haluaa tulla huomatuksi. Sillä hetkellä olet tullut läsnä olevaksi, eli äänessä ei enää ole ego.
Seuraavalla kerralla voit itse asiassa tarkkailla haluasi sanoa uudelleen samalla tai jollakin vastaavalla tavalla. Esimerkiksi jos ystäväsi sanoo: ”Kuka sinulla on puhelimessasi pikavalintana, minulla on Oprah”, voit pysähtyä hetkeksi ja huomata tuntevasi tarvetta panna paremmaksi esittämällä jonkun toisen kuuluisuuden nimen, mutta voit samalla hetkellä myös tunnistaa tämän viehtymyksen ja luopua siitä.

Sillä hetkellä kun tunnistat egoistisen tarpeen tai toimintamallin, jotakin vapautuu. Mallit saattavat yhä olla toiminnassa, mutta ne eivät enää kokonaan pidä sinua vallassaan. Et enää täydellisesti samaistu niihin. Vaikka sanon, ettet voi ystävystyä näiden toimintamallien kanssa, voit kuitenkin olla itseäsi kohtaan myötätuntoinen silloinkin kun nämä toiminnot jatkuvat. Vaikka näissä toiminnoissa on jatkuvuutta, ne eivät kuitenkaan tarkkaan ottaen ole egoa, koska ego pitää sisällään täydellisen tiedostamattomuuden.

Ego ei siis aivan tarkkaan ottaen voi olla ystäväsi, mutta sitä ei kuitenkaan pidä kohdella vihollisena. Jos kohtelet egoa vihollisenasi, annat sille vain enemmän valtaa. Ego ei siis ole sen enempää ystäväsi kuin vihollisesikaan. Se on pelkästään jotakin, joka on ottanut sinut valtaansa ja tekee sinut tiedostamattomaksi.
Egon näkeminen vihollisena on yleinen virhe siksi, että ego tulee sisään takaovesta silloin kun niin teet. Toinen virhe on uskoa, että voisit voittaa taistelun egoa vastaan; et voi. Heti kun taistelet, olet osa egoa.

Mieluummin kuin käyttäisimme termiä ”olla ystävällinen”, puhumme myötätunnosta näitä yhä toimivia toimintamalleja kohtaan. Me tunnistamme ne tiedostamattomasta mielestä tuleviksi, mutta samalla ne ilmenevät myös läsnäolon valossa ja silloin ne voidaan tunnistaa.
Sen sijaan, että piiskaisit itseäsi, mikä merkitsisi jälleen tiedostamattomaksi tulemista, olet yksinkertaisesti myötätuntoinen ja sanot: ”Oho, tässä sitä taas ollaan. Tein sen taas. Hassu juttu.” Sivumennen sanoen, nauru on myös hyvä keino vapautumiseen. Kun naurat omille toimintamalleillesi ja egoistisille haluillesi, saatat kyetä nappaamaan niistä kiinni silloin, kun ne pyrkivät esille, esimerkiksi haluna sanoa jotakin. Haluat esimerkiksi esittää oman mielipiteesi, koska ”nämä ihmiset ovat niin väärässä”, mutta kuitenkaan siinä tilanteessa sanomisellasi ei ole mitään todellista merkitystä. Se olisi vain pelkkä mielipide.

Voit siis tarkkailla haluasi puolustella psyykkistä asemaasi ja silloin avautuu mahdollisuus, että voit todella olla riittävästi läsnä sanoaksesi itsellesi: ”Tarvitseeko minun sanoa tätä ääneen, vai voinko yksinkertaisesti jättää asian silleen? Voinko luopua tästä halustani? Mitä tapahtuu jos luovun siitä…” Älä yritä tukahduttaa haluasi, äläkä sano sille: ”Mene pois!” Ei niin. Tunnista halu ja sano sitten: ”Hyvä on, luovun asiasta. Minun ei tarvitse nyt sanoa tätä todistaakseni tietämystäni”, tai mistä sitten lieneekään kysymys. Tähän ei liity mitään päätöksen tekemistä. Luovu vain yksinkertaisesti asiasta ja katso miltä se tuntuu sisimmässäni.

Kun luovut tunnistamastasi egoistisesta toimintamallista, tapahtuu kummia. Ensinnäkin saatat kokea tulleesi vähäisemmäksi, koska epäonnistuit puolustamaan itseäsi egoistisesti kyseisessä tilanteessa. Siis ensin tunnet itsesi jotenkin pienemmäksi tai vähäisemmäksi, mutta näin on vain aluksi. Kun pysyt kannassasi, tunnet tosiasiasiallisesti syvenemistä. Näin siksi, että ego haluaa aina olla ylinnä, se haluaa olla vuori. Ego haluaa sinun nousevan esiin, puolustautuvan, näyttävän, että olet joku, jos ei muuten niin julistamalla ääneen mielipiteesi.

Toisaalta on olemassa myös laakso. Ego ei halua olla laakso, joka on vuoren vastakohta. Ei ole ihme, mitä voi nähdä antiikin kirjoituksista, kuten joistakin Jeesuksen opetuksista tai Tao Te Chingistä ja muista, kun niissä puhutaan ”alempaan asemaan asettumisesta” tai itsensä puolustamisesta itseään korottamalla. Todellisen vallan saavuttaminen ei kuitenkaan tapahdu muotojen tasolla, vaan kosketuksissa muotoa vailla olevaan ytimeen, tai ”ydinolemukseen” kuten sitä joskus kutsutaan.
Aluksi tuntuu siis melko hämmentävältä, kun päästät irti egoistisesta tarpeesta. Sitten yhtäkkiä koetkin pääseväsi kosketukseen todellisen voimasi kanssa etkä enää tunne mitään tarvetta puolustella itseäsi. Tämä on todellinen rauhan tila, todellista elävyyttä ja sitä on ihana kokea. Ole siis myötätuntoinen sinussa edelleen toimivia vanhoja toimintamalleja kohtaan; muuta ei tarvita. Älä tuomitse itseäsi. Sinä pärjäät hyvin!

Aito hengellisyys vai ihmisen tekemä uskomusjärjestelmä?

 "Ego kaappaa hengellisyyden ja tekee siitä uskonnollisuutta. Tällaisessa uskonnollisuudessa ei ole kyse jumalan tarpeesta, ei ihmisen pienuudesta eikä armon huutamisesta vaan vallan saamisesta.
Ego kaappaa ihmisen ylevimmät ulottuvuudet ja tekee niistä välineitä itselleen. Keskiössä ei tällöin ole Jumala vaan ihminen. Armon tilalle astuvat uskonnolliset vaatimukset, laki ja säännöt korvaavat vapauden ja rakkauden. Uskon tilalle asettuvat uskomukset, lupausten tilalle vaatimukset. Jumalan hyvyyden korvaa ihmisen omahyväisyys, pyhyyden tilalle astuu tekopyhyys. Kaikki näyttää silti hyvältä ja moitteettomalta, aivan kuin kyseessä todella olisi aito hengellisyys eikä ihmisen itse tekemä uskomusjärjestelmä.
Kun lukee evankeliumeita, ei voi välttyä huomaamasta, että juuri tämänkaltaisen uskonnollisuuden edustajat olivat Kristuksen ensisijaisia vastustajia. Kristus korotti huorat, juopot  ja valehtelevat veronkerääjät valtaapitävien ja moitteettomien ohitse. Kristus oli radikaali, hän käänsi vallinneen arvojärjestyksen päälaelleen ja teki pienestä suuren, heikosta vahvan, syntisestä armahdetun. Hän kohotti viimeiset ensimmäisiksi, ensimmäiset viimeisiksi ja nosti synnintunnon arvokkaammaksi kuin moitteettomuuden. Hän osoitti palvelemisen valtaa arvokkaammaksi ja kohotti nöyryyden omahyväisyyden yläpuolelle. Hän piti ihmistä tärkeämpänä kuin uskonnollisia lakeja ja rakkautta uskontoa suurempana."

"Sanoessaan, että Isä ja Minä olemme yhtä, hän tiesi tekevänsä juutalaisten lainoppineiden ja hurskaiden silmissä suurimman mahdollisen rikoksen. Sillä mikään ei olisi voinut olla loukkaavampaa kuin puhua itsestään Jumalan poikana kansalle, joka piti Jumalan nimeä niin pyhänä, ettei ihminen saanut lausua sitä ääneen."


perjantai 4. maaliskuuta 2016

Oman pimeyden kohtaaminen ja anteeksianto

"Kun totuus ja rakkaus yhdistyvät, syntyy tietoisuus. Ihmisen todellisuudentaju alkaa palautua. Tietoisuus on minulle itse asiassa juuri todellisuuteen astumista. Todellisuudentajun elpyminen on luonnollisesti prosessi, joka kestää pitkään. Kyse on matkasta kohti omaa todellista identiteettiä, mutta myös matkasta kohti omaa menneisyyttä. Kerros kerrokselta on kuljettava kohti omaa varjoa, omaa pimeyttä, omia sisäisiä vääristymiä. On kuin kuorisi sipulia. Jokainen kerros herättää syyllisyyttä ja häpeää. Omien pimeiden ja vääristyneiden puolien kohtaaminen ei tunnu hyvältä. Mutta jos uskaltaa kulkea syvälle itseensä ja tarkastella asioita todellisuuden valossa, löytää sisältään rakkauden. Kun uskaltaa kokea syyllisyyttä, löytää syyllisyyden takaa anteeksiannon. Ja samassa hetkessä vapautuu syyllisyydestä. Anteeksiantaminenhan ei ole mitään muuta kuin rakkautta. Rakkaus näyttää odottavan ihmisessä sitä, että hän suostuisi totuudellisuuteen. Rakkauden kokemisen esteenä ei siis ole mikään muu kuin se, ettei suostu kohtaamaan omaa pimeyttään. Kun niin tekee löytää rakkauden. Kristus kiteytti tämän loistavasti: Joka on saanut paljon anteeksi, rakastaa myös paljon."

 

torstai 3. maaliskuuta 2016

LONTOO! LONTOO! LONTOO! LONDON RULES!

1 TASO: ajan, kehon eli egon taso

2 TASO: hengen ja henkisyyden taso


Nyt puhutaan lähinnä siitä 1 tasosta katsoen samalla sinne 2 tasolle.
Kun lähtee 1 tasolla Lontooseen pariksi päiväksi siltä pohjalta, että ei ole koskaan aiemmin matkustellut eikä ollut lentokoneessa, *lentokentillä (Heathrow) eikä osaa pätkääkään englantia. Kun lähtee miljoona kaupungin vilinään ja kiireeseen yliherkän maalaispojan tasolta. Kun lähtee ilman mitään odotuksia tai suunnitelmia. Kun  menee muiden mukana ja yrittää kuunnella toisten ja omia toiveita, niin ainakin omassa maailmassani kutsuisin sitä heittäytymiseksi ja jonkin asteiseksi henkiseksi oppitunniksi. 
Väsymys, miljoonakaupungin vilinä, hälinä, kiire, tunne siitä, että ei itsestä ole apua, jatkuva odottaminen, valvominen (oman unirytmin muuttuminen), lukihärösen ja hahmotushärösen hitaus, epätietoisuus, passin ja kamojen tarkastukset (yllättävät vastaiskut), tiedottomuus, kehon reagointi lentokoneeseen, syyllisyys siitä että toivoo jotain (ei halua ahdistaa tai lisätä kiiirettä), omasta ruoka valiosta poikkeaminen, ulkopuolisuus kielen suhteen, jännitys (kyllä,olen jännittäjä), herkän ihmisen aistimukset (erilaiset energiat), ahtaus sekä yhden päivän fyysinen kylmyys (juu väärä vaate valinta), kamojen kantaminen jne...

 
(* Heathrow sijaitsee 15 km päässä Lontoosta. Se on yksi maailman vilkkaimmin liikennöidyistä lentokentistä, jonne saapuu noin 70 miljoonaa matkustajaa vuosittain. Vuonna 1946 avattu Heathrow koostuu nykyisin viidestä terminaalista ja kahdesta kiitoradasta. Lentokenttää käyttää yli 90 lentoyhtiötä ja se on kansainvälisen lentoliikenteen tärkeä tukikohta. Heathrowlta voi lentää 180 kohteeseen ympäri maailmaa.)


Koska dualismin harhamaailmassa on puolensa niin reissussa oli myös mahtavaa.  1 tason kivoja asioita.

- Lento

Kehon raskaudesta huolimatta varsinkin mennessä ilma oli mahtava näköalojen tsekkauksille ja taisin melkein koko matkan katsella taivasta, pilviä, auringon laskua. Mietiskelin ja fiilistelin kaikkea maan ja taivaan väliltä. Välillä olin täysin hetkessä ja läsnä siinä yliluonnolliselta tuntuvassa tilassani ja välillä suodatin henkisen ajatteluni kautta kaikkea sitä mitä ihminen on luonut näytelmäänsä. Olin kuin lapsi karkki kaupassa. Otin kaiken irti lentomatkastani. 
Tekee hyvää egolle nähdä miljoona kaupungin valot lähes yhdellä silmäyksellä ja olla täysin muiden armoilla, toivoa että lentokone ei tipu eikä koneessa tai kentällä ole terroristeja. Oli aivan yksi elämäni tähtihetkiäni se että kruisailtiin ylimääräiset kierrokset lontoon yllä. Yhtään en tiennyt mikä minua odottaa. Oi se vapauden tunne. Jumalainen tunne. Egon pienuuden tunne.
Kentälle saavuttaessa ego tosin palasi ja rytinällä. Oli sen verran monimuotoisuutta, peilejä ja kiirettä ympärillä. Iso egon sokkelo täynnä houkutuksia ja valmis huumaamaan mielesi. Carpe diem Maya.





-Ihmiset, erilaiset ihmiset:

Kun pääsee hetkeksi täältä ahdasmielisestä ja paikoitellen jopa rasistisesta muuten niin mahtavasta ja ihanasta suomesta pois tuonne OIKEASTI I-S-O-O-N maailmaan, jossa on miljoonia erilaisia ihmisiä sulassa sovussa, niin tyhmempikin tajuaa että rasismi ja erilaisuuden pelko on täysin naurettavaa. Kun olen pakkautunut tuhansien ihmisen sekaan metrossa jossa on puolet tumma ihoisia niin kyllä sitä viimeistään tajuaa että tätä isoa palloa asuttaa myös ihminen (joku muukin kuin minä;-). Erilaiselta näyttävät ihmiset.
Tuolla isossa maailmassa kukaan ei tuijota sinua vaikka olisit minkä näköinen. On mahtavaa ja huvittavaa aamupalalla kuunnella humalaisen työntekijän kertovan että täällä on David Bowien kosketinsoittajan salakeikka ja on mahtavaa nähdä ystävällisiä ihmisiä kaikkialla. Lauantai illan biletystä oli upeaa seurata (hetken), naureskelevia ihmisiä ja laulavia futis faneja. Sitä pubi kulttuurikin olisi ollut upea kokea. Maassa maan tavalla.


Rakastan ihmisiä ja sitä, että voin olla nobody. Ei tarinaa, vain flow. Ykseys. Ei tarvitse olla kenellekään kertomassa "minun" tarinaa eikä minun tarvitse tietää kaikkien ihmisten tarinoita. Voit vain hukkua massaan. Rock on!




-Lontoon estetiikka:

Vanhaa kunnioittava Lontoo on komeaa katsottavaa. Isot jylhät rakennukset, puhelinkopit, kaksi kerroksiset klassiset bussit, taxit, liikennevalot, nähtävyydet. Jos haluat nähdä paljon niin varaa viikko tai kaks. Etäisyydet ovat miljoona kaupungissa ihan toista luokkaa kuin täällä suomessa.
Ruoka kaupat ja kioskit täynnä erilaisia ja halpoja viinejä ja ruokaa saa joka toisesta putiikista.

Katutaiteilijoita ja...rumpaleita. Tässä esiintyy "bananadrummer" :-)
Hotellin ikkunasta
Pari taxia...
Museoita ja kilsan pituisia jonoja...jos jotain haluaa nähdä ja kokea, on nähtävä vaivaa.
Matkakumppanit: "Mepät" <3 <3
Jostain tämäkin löytyi...i know it`s only rock n roll!



-Rock ja musiikki ihmisen mekka

HARD ROCK CAFE: Pääsin puoli vahingossa (kaikella on tarkoituksensa) tsekkaamaan paikkoja joissa oli nostalgiaa. Nostalgiaa musiikillisen historian valossa. Koska olen tunteellinen ihminen niin minussa asuu myös vahva nostalginen puoli, jota katselen 1 tasolla asioita aika useasti taiteen ja musiikin kautta. On mahtavaa ja taijan omaista koskea Black Sabbathin rumpuihin, koska niillä kannuilla on luotu kokonainen heavy metal niminen instituutio. On mahtavaa koskea kissin Paul Stanleyn mikki telineeseen. Seista parin sentin päässä Jimi Hendrixin kitarasta ja esiintymis asusta. On mahtavaa syödä mahtava annos ruokaa Jimi Morrisonin paidan alla. 
On Red Hot Chili Peppersin, Jeff Beckin, Steve Vain, Ramonesin, Billy Idolin kitaroita. Guns n rosesin Axl Rosen ja madonnan takkeja ja paljon muuta.



Kasvispöperöä keskellä pop ja rock musiikin sydäntä. Paras soijapihvi ever.

HYDE PARK: Sain käydä paikan päällä myös Hyde Parkissa jossa on talletettu monet musiikki keikat, esim. Peppers, Foo Fighters. Nyt niitä keikkoja tsekkailee ihan eri fiiliksellä..;-)



ROYAL ALBERT HALL: Oli taikamainen hetki kun sain käydä myös maailman kuulussa Royal Halbert Hallissa kävelemässä samoja käytäviä jossa on kävellyt kaikki maailman pop ja rock huiput...Slash, Alicia keys, Jimi Hendrix...

Poppareita, rokkareita, oopperalaulajia, ties ketä ja Dalai Lama


Kaiken tämän lisäksi meillä oli about 13 tunnin shoppailu retki. Kyllä, OXFORD STREET. Itse ostin kadun varrelta Converset, uudet adias lenkkarit, housut ja enkku pipon. Ostoksia rajallisesti kahdesta syystä; vähän matkalaukkutilaa ja se että vaikka siellä punta tuntui halvalta niin euroihin käännettynä ne eivät olleet.
Paras hetki kuitenkin sen kadun varrella oli hetki kun rakkaani astui paratiisiinsa.
Luontaisia kauneuden hoito juttuja, monessa tasossa. Tosin sain katsella vierestä sitä iloa ja onnea puolentoista tunnin verran enkä edes pitkästynyt, vaikka minulle siellä ei ollut mitään. On mukava kuunnella kun rakas puhuu englantia kuin paikalliset ja hänen kauniit silmänsä loistaa kuin tähdet.

Huumaavia tuoksuja ja värejä.


Muita kuvia ja juttuja:

UNIversumi on unta myös taivaassa
Lähös
Englantilainen näkemys puurosta. Paljon hunajaa. Ei huono.
Innokasta nuorisoa mukana menossa
Etsi meikä...
Oxfordilla luomuhippi mesta jossa oli suomalainen myyjä, no ihmekös...;-) <3
Lähimesta, Costa
On tietysti annoksella ja annoksella eroa. Heathrowilla ennen paluu matkaa.
Mun eka ostos ;-) Kummat ostan: hienot liekki rumpukapulat vai nallen? vastaus: no tietysi nallen! ;-)
Ostokset


2 TASOSTA ei tällä reissulla ollutkaan paljon kerrottavaa, mutta 1 tason rakennelma muistutti siitä konkreettisesti mitä on ego ja erillisyys. Onneksi sen läpi osaa jo katsoa. Kysymyksiä heräsi kuten: Minkälaisten linssien läpi katselet tätä isoa palapeliä ja kuinka osaat käsitellä omat tunteesi ja odotuksesi? Osaatko odottaa ja luopua omista odotuksista? Minkälaisia pelkoja alitajunnasta nousee? Osaako heittäytyä ja luottaa? Kuinka vakavasti tämän elämän pituisen matkan ottaa ja mitä kuvittelee vievänsä mukanaan hautaan? Hyväksytkö itsesi ja tunteesi, väsymyksesi, toisten tunteet ja odotukset sekä kysymyksistä tärkein: 
Osaatko hyväksyä SEN MIKÄ ILMENEE TÄSSÄ HETKESSÄ?

Elämän pituinen matka pienoiskoossa. Ihmisyyden kaikki puolet parissa päivässä. Hauskaa oli ja reissu jäi plussan puolelle mutta noin isoa kaupunkia ei haravoida parissa päivässä.

Mahtava matka. Kiitos matkakumppaneille, erityisesti rakkaalle Saijalle ja kiitos maailman kaikkeus!!! Uusia seikkailuja odotellessa :-) <3 <3


https://www.youtube.com/watch?v=P8fA4RRYmUQ



T: Jake