sunnuntai 30. elokuuta 2015

Pertti Kurikan Nimipäivät; lahden tori 29.8.2015

Lahden torilla vietettiin poliisipäivää ja samassa olikin yhteisvastuu konsertti jossa esiintyi pertti kurikan nimipäivät! Ennen kurikkaa soitti mm. poliisit sekä sairaat hoitajat, sairaat hoitajat olivat punkia soittava bändi jossa oli vain sairaanhoitajia....:-)
Varmasti historian ensimmäisen kerran punk yhtye pertti kurikan nimipäivät soittivat samalla lavalla poliisien kanssa, aikamoinen yhdistelmä! ;-) 
Oujee, olen nyt hieman laiska ja koppaan facebook päivitykseni ja laitan videot ja kuvat...AINA MUN PITÄÄ!!!

"The best of greatest hits!
Maailman aidoimman bändin keulakuva PUNk-Kari Aalto oli ensimmäinen kuuluisuus joka tuli ITSE oma-aloitteisesti sanomaan käsipäivää. Siinä meille opeteltavaa jokaiselle.Huomio varsinkin ego pumpatut wannabe tähdet!
Oli muutenkin hienoa seurata bändiläisten avointa hengailua yleisön seassa, plus sitten keikkaa jonka bändi soitti ilmaiseksi.
Paikkana lahden tori. Tuli laitettua oma osuus yhteisvastuu keräykseenkin. Joo ja aurinkokin paistaa, vois sitä huonomminkin käyttää vapaansa.:-) "





Pertin haastis ja punk bändi sairaat hoitajat...;-)


Osa 1


Osa 2

Heikkouden puolesta!

Uskallan sanoa ääneen sen, että elämä tässä ajassa on rakennettu vahvuuden kuoren kasvattamiseeen. Saattaa olla että, mitä enemmän koetaan olevan heikkoja, sitä enemmän vahvuuden kuorta kasvatetaan.
Ei tarvitse olla sokea huomatakseen miten media painostaa vahvuuteen ja pinnallisuuteen. 
On käytävä salilla jotta ei näyttäisi lihavalta tai heikolta. On oltava kuuluisa ja suosittu. Nuorilla on oltava muotivaatteet ja muotiaatteet. Lisääntyvässä määrin myös lapsilla pitää olla vaatteet trendien mukaisesti ja lapsi jolla ei ole älypuhelinta taitaa olla jo melkoinen harvinaisuus. On oltava ajan hermoilla ettei jää heikoksi, häviäjäksi, jopa kiusatuksi.
Kouluissa vaaditaan jokaiselta samat tiedot ja taidot muuten on heikko.


Aikuiset opetetaan keräämään valtaa ja materiaa. On oltava kaikki pelit ja pensselit jotta näyttäisi vahvalta naapurin silmin. On näytettävä vahvalta kun sisällä koetaan olevan heikko. Kulttuurimme pitää heikkoutta halveksittavana asiana. Ei ole muotia itkeä yleisellä paikalla eikä ole muotia puhua tunteista avoimesti, on oltava vahva joka hetki. Ihmissuhteissakin esitetään vahvaa niin ulospäin kuin sisäänpäinkin. Riitely on noloa ja mieluiten se tapahtuu muita näkemättä (paitsi humalassa). 
Olen tehnyt havainnon, että niin kovin monesti parempaa puoliskoa etsiessä naisetkin etsivät pitkää ja vahvaa miestä, ja jos hänellä on rahaa ja hyvä ammatti, niin se tuo vahvat pisteet, se takaa vahvan tulevaisuuden. 

Jos sairaus iskee, niin työpaikalta ei voi olla pois muuten osoittaa heikkoutensa eikä se taas ole mitenkään arvostettavaa. Käytämme valtavasti energiaa siihen, miltä näytämme ja minkälaisen vaikutelman annamme toisillemme. On meikattava viimesen päälle, on kammattava hiukset trendikkäästi. Haemme voimaa ja vahvuutta kaikesta. Haluamme olla vahvoja ja kuolemattomia. Syömme viimeisimpiä superfoodeja, haemme Jumalalta vahvuutta, koska sisällä tuntuu tyhjältä, heikolta. Ehkäpä sen taivaspaikan odottaminenkin on vain kilpailevan mielen tuotosta?

Urheilun seuraaminen on aina kovassa huudossa, koska se muistuttaa meitä heikkojen voittamisesta, todellisesta vahvuudesta. Hakeudumme ryhmiin ja jengeihin, koska olomme tuntuu silloin vahvemmalta. "Enemmän on enemmän" on nykypäivän mantra, lama on kauhistus, koska se muistuttaa meitä heikkoudesta.
On erittäin vaikeaa sanoa olevansa huonompi ja on erittäin vaikea myöntää tappionsa. On helpompi syyttää toista omasta heikkoudesta. On helpompi nähdä epäkohdat ympärillään, jotta voisi nukahtaa oman vahvuutensa uneen.

Nykyään on trendinä positiivisuus. Ihmistä joka hymyilee jatkuvasti arvostetaan. Pitää olla pirteä, positiivinen ja aina saatavilla. On meditoitava tai käytävä joogassa eikä vatsaa saa olla, silmien on loistettava rauhaa ja rakkautta. Jos sinusta on hyötyä yhteiskunnalle niin olet pop, mutta jos olet pienellä rahalla työttömänä olet out! 
Alkoholin käyttökin perustuu vahvuuden tunteeseen. Jokainenhan tietää miten vahvalta elämä tuntuu kun on nousuhumala päällä. Se on kuitenkin valheellista vahvuutta. Aamulla olo sattaa olla toinen. Heikkous muistuttaa itsestään.
Kuolema ei ole koskaan muodissa, koska se muistuttaa meitä heikkoudesta ja todellisuudesta. Pihoillakin pihat ja kadut muistuttaa meitä vahvuudesta, koska kaikki vanhat puut ja roskat raivataan pois eikä missään ole merkkiäkään katoavaisuudesta.
Kömpelyys ja hitaus ei ole muotia, on oltava tehokas ja aina vaan tehokkaampi. Tulee lisää sääntöjä ja lisää kellotettua aikaa jotta asiat pysyisi siinä uskossa, että kaikki on hallinnassa.
Jokainen haluaa olla menestynyt, rikas, terve ja jokainen haluaa tulla hyväksytyksi ja rakastetuksi, mutta siihenkin "tarvitaan" vahvuuden tunnetta. Heikkona ja haavoittuvaisena se ei onnistu. 
Kukaan ei pyri epäonnistumiseen eikä heikkouteen. Kukaan ei halua kohdata yksinäisyyttä. Onkos se niin, että olemme sairastuneet vahvuuden illuusioon? Jos emme vain tiedä miksi menemme oikeasti sinne punttisalille kurittamaan itseämme? Jos sen uuden hienon auton ostaminen onkin vain egon pönkitystä? Jos kaikki ne sankarit elokuvissa ja sarjakuvissa onkin vain sen takia, että ne muistuttavat vahvuudesta eikä heikkoudesta?



Todellinen rakkaus on lääke kaikkeen. Se repii ja raastaa, se tekee ihmisen heikoksi, se saa ihmisen itkemään ja tuntemaan maagista energiaa. Rakkaus poistaa illuusiot ja pistää asiat uuteen järjestykseen. Suurimmat vahvuuden hetket ovat silloin kun itkut on itketty ja vapaus kumpuaa sisältämme. Vahvempaa hetkeä en tiedä kuin silloin kuin olen tuntenut olevani rakastettu, silloin kun on vain pelkkä läsnäolo. Silloin kun tietää, että mikään ulkoisessa maailmassa ei ole ikuista eikä totta ja tietää vain, että rakkaus jota tunnen ei tule minusta ja että se tulee jostain joka on minua vahvempi. Nöyryys, heikkous, haavoittuvuus, rehellisyys, aitous, avoimuus, tyhjyys, hiljaisuus, silloin kun äänet eivät täytä sitä. Silloin kun mieli on hiljaa. Silloin kun joku halaa tai koskettaa, silloin muurit hajoaa. Silloin kun joku antaa itsestään pois, silloin kun itse annan itsestäni pois. Silloin kun antaa asioiden olla sellaisia kuin ne on, näytti ne vahvuudelta tai heikkoudelta.
Kun olin isäni hautajaissa, silloin kun näin kuoleman, silloin kun millään muulla ei ollut merkitystä, silloin kun silitin kesyrottaani ja annoin sille aamupalan, silloin kun olin trombin silmässä, silloin kun nauroin mahani kipeäksi. Silloin kun identiteettini katosi. Silloin kun tunnusti olevani herkkä ja heikko. Silloin kun menin rättiväsyneenä nukkumaan. Silloin kun olin vain tässä hetkessä. Silloin kun muistin mitä rakkaus on. Silloin kun opettelen nauramaan ITSELLENI. Silloin kun saan lapsen nauramaan, silloin kun nään sinut onnellisena! Silloin kun kaikki on annettu anteeksi ja vapautettu!



T: Jake



 

lauantai 29. elokuuta 2015

Kukaan ei ole täydellinen!




Kehossa kukaan ei ole täydellinen

Alan vaihteeksi kirjoittamaan omin sanoin epätäydellisesti epätäydellisyydestä ihmisyydessä. Tämä on vastaisku median luomille mielikuville, naisten lehdille, kaikenmaailman tutkimuksille, new age uskomuksille, muutenkin väärille uskomuksille sekä vaatimuksille jotka yhteiskunta meille asettaa.

Jos ympäristön mukaan alkaa elämään, hukkuu todellisuus ikiuneen josta seuraa vain riitoja, vertailuja sekä sotia. Ehkäpä näin on käynyt? Jos olet havahtunut, saatat sen jopa huomata ympärilläsi, mielessäsi.

Kukaan ei ole täydellinen, koska ei ole olemassa sitä yhtä ja ainoaa ihannetta jota jokainen elollinen ja eloton edustaa.
Ei ole olemassa yhtä ja ainoaa kehoa, jossa olisimme saman näköisiä ja saman tasoisia. Ei ole olemassa yhtä ja ainoaa mieltymystä jota jokainen elollinen liputtaa. Ei ole olemassa mahdollisuutta, että oppisimme kouluissa ja työpaikoilla asiat yhtä nopeasti ja että tekisimme työmme täysin virheettä. Virhekin syntyy vain vertailusta, siitä että emme ole samanlaisia.
Ei ole mahdollista, että olisimme saman näköisiä ja että tekisimme samalaisia asioita yhtä aikaa eikä ole mahdollista että kehomme olisi kuolematon. Ei ole mahdollista että keho ei sairastelisi, rappeutuisi ennen kuolemaansa. 
Meillä kaikilla on erilaisia mieltymyksiä, erilaisia havaintoja elämästä. Joidenkin kanssa saattaa jotkut asiat olla yksi yhteen, mutta täydellisesti emme ole samanlaisia koskaan. Jo pelkästään nainen ja mies on fyysisti erilainen ja kasvatuksellisesti erilainen.Voi olla tietyntyyppisiä ihmistyyppejä, mutta tarkemmin kun tarkastelee niin eroavaisuudet ovat hyvin havaittavissa.
Kuten moni on huomannut jopa henkisyydessä ja uskonnoissa on tuhansia vaihtoehtoisia uskomuksia ja näkemyksiä, tulkintoja, on tuhansia erilaisia musiikkimieltymyksiä ja vaihtoehtoisia pukeutumistyylejä.
Olemme persoonina erilaisia ja arjentason rutiinit poikkeavat toisistaan.
Ihmiskehoina on laihoja, lihavia, lyhyitä, pitkiä, kehorajotteisia, pitkähiuksisia, lyhythiuksisia, kaljuja, lapsia, nuoria, aikuisia, vanhoja, kehitysvammaisia, rokkareita, hevareita, punkkareita, hoppareita, juoppoja, salihirmuja kuka mitäkin keksiikään olla.

Kaikkea tälläistä me näytetään olla. Me näytetään poikkeavan toisistamme, joten olisi täysin tyhmää arvostella tai haukkua toisia ihmisiä. Se on suppea tapa katsella maailmaa. Maailmaa voi katsoa rakastavin silmin ja siitä voi nauttia sen erilaisuuden tähden. On mahtavaa, että on esim. tämmöisiä hidasälyisiä, lukihärösiä toisinajattelijoita kuin minä olen...;-) On mukavaa olla se mikä olen. Hidas saatan ehkä olla, mutta vain siksi että joku keksi olla nopeampi, "lukihärönen" vain siksi, että joku keksi ymmärtää lukemaansa nopeammin. Totuuden pohjalta tälläisiä ominaisuuksia ei ole edes olemassakaan. Ei ole olemassa normaaliutta jossa kaikki olisi yhtä...tai ainakaan egomielen kautta katsottuna. Maailma on rakennettu pinnallisen tietoisen mielen varaan, joten se kannattaa vain hyväksyä. Syvemmällä ja todellisemmalla tasolla olemme kaikki hengessä ja yhtä. Kaikki olemme täysin absoluuttisesti samanarvoisia eikä tämä pienenpieni ajan jatkumo kestä totuutta ja ikuisuutta. Rakkaus on kuolematon ja sitä sinä olet.



Se että joku toinen erillisyyden näkökentässä kertoo sinun olevan jotain, ei tietenkään tarkoita sitä että kaikista 5 miljardista ihmisestä juuri tämä 1 olisi oikeassa. Elämme ristiriitojen maailmassa ja kuvittelemme elävämme omassa kuplassamme joka koostuu vain omasta mielikuvituksesta. Elämme scifi leffassa jota projektorimme (silmämme) näyttää. Kun kupla hajoaa ja elokuva loppuu, näyttää todellisuus itsensä.




Kukaan ei siis ole täydellinen kehossa, mutta hengessä sitä olemme. Loppupelissä olemme myös kehossa yhtä jos tarkkastelee asiaa vieläkin tarkemmin. Olemme vain energiaa joka muuttaa muotoaan, olemme kaikki samaa energiaa joka kvanttifyysikoidenkin todistamana olemme pelkkää tyhjää täysi. Ihmissilmälle energia näyttää muuttuvan ja on siten vain ikuisuudelta tuntuva universaali leikki. Ei identiteettiä, ei totuuksia. Vain oleminen ja hitaasti tapahtuva muutos. Evoluutio.



Jos teet "henkisen autolyysin" eli kirjoitat paperille kaikki asiat mitä ET OLE, niin se mikä jää on totta. Se totuus on yksi. Se totuus on rakkaus. Olemme täydellisiä sellaisina kuin olemme, mutta emme vertailun kautta, vaan olemisen kautta. Carpe Diem. Peace & Love <3

T: Jake



perjantai 28. elokuuta 2015

Viisaus kadoksissa?

Mitä nopeammin liität suullisia ja ajatuksellisia leimoja esineisiin, ihmisiin ja tilanteisiin, sitä pinnallisemmaksi ja elottomammaksi todellisuutesi muuttuu. Turrut yhä pahemmin todellisuuteen, elämän ihmeeseen, joka levittäytyy päättymättömästi näkyviin sisimmässäsi ja ympärilläsi. Tällä tavoin saavutat ehkä nokkeluuden, mutta viisaus on kadoksissa -samoin kuin ilo, rakkaus, luovuus ja elävyyskin. Ne ovat havaitsemisen ja tulkinnan välisen rauhaisan tilan kätköissä. Luonnollisesti tarvitsemme sanoja ja ajatuksia. Niissä on oma kauneutensa -mutta onko meidän pakko joutua niiden vangiksi?
Sanat pelkistävät todellisuuden ihmismielellä ymmärrettäväksi, mikä ei ole kovin paljon. Kieli koostuu äänihuulten muodostamista vokaaleista (a,e,i,o,u...) ja ilmanpaineella tuotettavista konsonanteista (s,f,g...) Uskotko, että jokin tuollaisten perusäänteiden yhdistelmä voisi koskaan selittää, kuka olet tai mikä on maailmankaikkeuden perimmäinen tarkoitus tai edes puun tai kiven syvällinen olemus?
Eckhart Tolle -uusi maa



torstai 27. elokuuta 2015

Elämä on ikuista!

Kun kävelet läpi metsän, jota ihminen ei ole taltuttanut eikä häirinnyt, et näe ympärilläsi ainoastaan yltäkylläistä elämää, vaan kohtaat myös kaatuneita puita ja lahoavia puunrunkoja, mätäneviä lehtiä ja maatuvaa ainesta joka askeleella. Minne tahansa katsotkin, löydät kuolemaa siinä missä elämääkin.

Tarkemmin katsoessasi havaitset kuitenkin, että maatuva puunrunko ja mätänevät lehdet eivät vain synnytä uutta elämää, vaan ovat itsekin täynnä elämää. Mikro-organismit ovat työn touhussa. Molekyylit järjestäytyvät uudelleen. Kuolemaa ei siis löydy mistään. On vain elämänmuotojen muuntautumista. Mitä voit oppia tästä?

Kuolema ei ole elämän vastakohta. Elämällä ei ole vastakohtaa. Kuoleman vastakohta on syntymä. Elämä on ikuista.

Eckhart Tolle


 

keskiviikko 26. elokuuta 2015

Todellinen kuunteleminen

Todellinen kuunteleminen on yksi tapa tuoda tyyneyttä ihmissuhteeseen. Kun todella kuuntelet jotakuta, tyyneyden ulottuvuus nousee esiin ja muuttuu suhteen olennaiseksi osaksi. Mutta todellinen kuunteleminen on harvinainen taito. Suurin osa ihmisten tarkkaavaisuudesta on tavallisesti ajattelun vallassa. Parhaimmillaankin he saattavat arvioida sanojasi ja valmistella seuraavaa puheenvuoroaan, tai he eivät välttämättä kuuntele lainkaan, uppoutuneena omiin ajatuksiinsa.

Todellinen kuunteleminen ulottuu kauas kuulohavainnon tuolle puolen. Siinä on kyseessä valpas tarkkaavaisuus, läsnäolon tila, jossa sanat vastaanotetaan. Sanat muuttuvat heti toisarvoisiksi. Ne saattavat olla merkityksellisiä tai järjettömiä. Paljon tärkeämpää kuin se, mitä kuuntelet, on itse kuunteleminen, tietoisen läsnäolon avaruus, joka ilmenee sinussa kuunnellessasi. Tuo avaruus on tietoisuuden yhdistävä kenttä, jossa kohtaat toisen ihmisen ilman käsitteellisen ajattelun muodostamia erottelevia muureja. Ja tällöin toinen henkilö ei ole enää "toinen". Liitytte tuossa tilassa toisiinne yhtenä tietoisuutena, yhtenä tajuntana.

Eckhart Tolle, tyyneys puhuu 



                                       

tiistai 25. elokuuta 2015

Antautumisen ihme



Tarkkaile jotain kasvia tai eläintä ja anna sen opettaa itseäsi hyväksymään se mikä on, antautumaan nykyhetkelle.
Anna sen opettaa Olemista.
Anna sen opettaa koskemattomuutta- mikä tarkoittaa, että olet täydellinen, olet oma itsesi, olet todellinen.
Anna sen opettaa, miten elää ja miten kuolla ja miten olla tekemättä elämästä ja kuolemasta ongelmaa.



ÄLÄ ETSI RAUHAA. Älä etsi mitään muuta tilaa. Ole siinä, missä nyt olet. Muussa tapauksessa aikaansaat sisäistä ristiriitaa ja tiedostamatonta vastarintaa.
Anna itsellesi anteeksi se, ettet ole rauhan tilassa. Sinä hetkenä, jolloin täydellisesti hyväksyt ei-rauhan, se muuttuu rauhaksi. Kaikki minkä hyväksyt täydellisesti, johdattaa sinut sinne, vie sinut rauhaan. Tämä on antautumisen ihme.
Tämän hyväksyessäsi jokainen hetki on paras hetki. Juuri tästä valaistumisessa on kyse.

Harjoituksia läsnäolon voimasta, Eckhart Tolle


maanantai 24. elokuuta 2015

Yhdessä nykyhetkeen -olemiseen!

Lopeta itsesi arvosteleminen ja lakkaa sitten arvostelemasta kumppaniasi. Suhteen muuttamista vauhdittaa eniten se, että hyväksyt kumppanisi juuri sellaisena kuin hän on, haluamatta arvostella tai muuttaa häntä millään tavoin.
Tämä vie sinut välittömästi egon tuolle puolen. Kaikki mielen leikit ja riippuvuuden aiheuttama takertuminen ovat silloin ohi. Ei ole enää uhreja, ei syyttäjiä eikä syytettyjä.

Tähän päättyy myös molemminpuolinen riippuvuussuhde. Et joudu enää mukaan toisen alitajuisiin kuvioihin ja niiden mahdollistamiseen. Silloin joko eroatte -rakastavassa hengessä- tai etenette yhdessä aina vain syvemmälle nykyhetkeen. Olemiseen. Voiko se olla noin yksinkertaista? Kyllä, se on näin yksinkertaista.

Rakkaus on Olemisen tila. Rakkautesi ei ole ulkopuolella. Se on syvällä sisimmässäsi. Et voi koskaan kadottaa sitä, eikä se voi jättää sinua. Se ei ole riippuvainen toisesta kehosta, jostakin ulkoisesta muodosta.

Eckhart Tolle - harjoituksia läsnäolon voimasta



sunnuntai 23. elokuuta 2015

Vihasuhde vai läsnäoleva rakkaussuhde?


Näyttää siltä että, suurin osa "rakkaussuhteista" muuttuu ennen pitkää rakkaus/vihasuhteiksi. Rakkaus voi muuttua hurjiksi hyökkäyksiksi, vihamielisyyden tunteiksi tai kiintymys saattaa hävitä kuin piiskan sivalluksesta. Tätä pidetään normaalina. 
Jos koet suhteissasi sekä "rakkautta" että sen vastakohdan - hyökkäyksiä tai emotionaalista väkivaltaa- erehdyt todennäköisesti luulemaan egon kiintymystä ja riippuvuudesta aiheutuvaa takertumista rakkaudeksi. Et voi yhtenä hetkenä rakastaa kumppaniasi ja seuraavana hyökätä hänen kimppuunsa. Todellisella rakkaudella ei ole vastakohtaa. Jos "rakkaudellasi" on vastakohta, se ei ole rakkautta vaan egon voimakasta täydellisemmän ja syvemmän minätunnon tarvetta, jonka kumppani tyydyttää ajoittain. Se on egolle pelastuksen korvike, ja muutaman hetken ajan se tuntuukin melkein pelastukselta.



Mutta sitten kun tulee hetki, jolloin kumppanisi ei täytäkään sinun tai oikeammin egosi tarpeita. Pintaan nousevat "rakkaussuhteen" alleen peittämät, ego-tietoisuuteen väistämättä kuuluvat pelon, ahdistuksen ja puutteellisuuden tunnot. 
Kuten on laita kaiken riippuvuuden suhteen, mielialasi on korkealla kun huumetta on saatavilla, mutta poikkeuksetta koittaa aika, jolloin huume ei enää vaikuta.
Ahdistavat tunteet palaavat entistäkin voimakkaampina. Ja mikä pahinta, koet sen olevan kumppanisi syytä. Tämä merkitsee, että siirrät tunteet kumppaniisi ja hyökkäät häntä vastaan ahdistuksen kirvoittamalla kiihkolla.

Hyökkäys saattaa herättää kumppanisi oman ahdistuksen, ja hän saattaa näin käydä vastahyökkäykseen. Tässä vaiheessa ego toivoo yhä alitajuisesti, että sen hyökkäys tai yritys manipuloida olisivat riittävä rangaistus, jotta kumppanisi muuttaisi käyttäytymistään ja egosi voisi jälleen piilottaa tuskansa "rakkaussuhteen" alle.



Kaikki riippuvuudet syntyvät siitä, että kieltäydyt alitajuisesti kohtaamasta ahdistustasi ja käymästä sitä läpi. Jokainen riippuvuus alkaa ahdistuksesta ja päättyy ahdistukseen. Mistä tahansa oletkin riippuvainen -olipa kyse alkoholista, ruoasta, laillisista tai laittomista huumeista tai jostain ihmisestä- käytät jotakin tai jotakuta kätkemään ahdistuksesi.



Siksi rakkaussuhteissa on niin paljon murhetta ja kärsimystä alkuvaiheen onnen huuman mentyä ohi. Suhde ei aiheuta kärsimystä ja murhetta. Se tuo esiin sen tuskan ja murheen, joka on jo sinussa. Jokainen riippuvuus tekee niin. Jokainen riippuvuus saavuttaa pisteen, jossa se ei enää toimi. Koet silloin tuskan voimakkaampana kuin koskaan ennen.

Tämän vuoksi useimmat ihmiset pyrkivät pakenemaan läsnä olevasta hetkestä etsien jonkinlaista tulevaisuudessa odotettavaa pelastusta. Ensimmäinen asia, jonka he kohtaisivat, jos he kohdistaisivat huomionsa nykyhetkeen, olisi oman tuskansa- ja juuri sitä he pelkäävät. Jospa he vain tietäisivät, miten helppoa on saada yhteys nykyhetkeen, läsnäolon voimaan, joka hävittää menneisyyden ja sen kivun, siihen todellisuuteen, joka hälventää harhan. Jospa he vain tietäisivät, miten lähellä oman todellista olemustaan he ovat, miten lähellä Jumalaa.



Suhteiden karttaminen tuskan välttämiseksi ei ole ratkaisu sekään. Tuska on olemassa joka tapauksessa. Kolme epäonnistunutta suhdetta kolmessa vuodessa pakottaa sinut todennäköisesti heräämään kuin kolme vuotta autiolla saarella tai omaan huoneeseesi sulkeutuneena. Mutta jos voisit tuoda yksinäisyyteesi voimakkaan läsnäolon, myös se toimisi hyväksesi.

Eckhart Tolle






lauantai 22. elokuuta 2015

Kauneus nousee läsnäolosi hiljaisuudesta



Läsnäolo on välttämätöntä, jotta voit kokea luonnon kauneuden, ylevyyden ja pyhyyden. Oletko koskaan katsellut taivaan huikeuteen selkeänä yönä, täydellisen hiljaisuuden ja käsittämättömän avaruuden mykistämänä? Oletko kuunnellut, todella kuunnellut vuoripuron solinaa metsässä? Tai mustarastaan laulua hiljaisen kesäillan hämärässä?
Mielen on oltava hiljaa, jotta voit huomata sellaisia asioita. Sinun täytyy hetkeksi luopua ongelmataakastasi, menneisyydestä ja tulevaisuudesta kuten myös kaikesta tiedostasi. Muuten näet mutta et kuule. Täydellinen läsnäolo on välttämätön.



Kauneuden ulkonaisten muotojen tuolla puolen on kuitenkin jotain enemmän. On jotakin, jolle ei voi antaa nimeä, jotakin sanoin kuvaamatonta. On jokin syvä, pyhä sisin ydin. Missä ja milloin tahansa näemme kauneutta, siellä tämä sisin ydin säteilee jollain tavoin aineen läpi. Se paljastaa itsensä sinulle vain silloin, kun olet läsnä.
Voisivatko tämä nimetön ydin ja sinun läsnä oleva henkesi olla yksi ja sama?
Olisiko se olemassa ilman sinun läsnäoloasi?
Paneudu siihen perusteellisesti. Ota siitä itse selvää.

-Eckhart Tolle






torstai 20. elokuuta 2015

Olenko ollut läsnä?



"Jos nyt hetki on ikuinen ja aika mielenharhaa, miten voimme ymmärtää ajan käsitteen tavallisessa elämässämme? Joka ainut asia, jonka olemme koskaan tehneet, on tapahtunut nyt-hetkessä. On tosiasia, ettemme koskaan ole menneet minnekään tai tehneet mitään nyt-hetken ulkopuolella. Kaikki tulevatkin tapahtumat tapahtuvat nyt-hetkessä.
Kun ajattelemme mennyttä, emme tee muuta kuin haemme muististamme muistoja. Kaikki on kuitenkin tapahtunut aiemmissa nyt-hetkessä. Ja kun muistelemme mennyttä, muistelemme sitä nyt-hetkessä. Tulevaisuus on projisoitu nykyhetki, ja kun se koittaa, se tapahtuu nyt. Jos elämämme on vai jono nyt-hetkiä ja menneisyys ja tulevaisuus vain kuvittelua, voimme kysyä itseltämme: "Kuinka monessa nyt-hetkessä olen elämässäni todella ollut läsnä?"

-vie minut totuuteen -vapaaksi egosta


sunnuntai 9. elokuuta 2015

Keikkareportaasi: Bar Bäkkäri, Hell-sin-ki; Dusty Road

Heissulivei!
Kun kutsu tuli Bar Bäkkärille videon julkistamistilaisuuteen + keikalle, niin tottahan se oli vääntäydyttävä paikalle. En ollutkaan pitkään aikaan käynyt bäkkärillä. Mesta oli uusittu ja oli kyllä viihtyisämpi kuin ennen. 
(Univelasta päätellen sitä on taas eletty rock n roll lifestylea....;-) Aika iisisti reissu meni kuitenkin, muutama raikas ja ravitseva siideri, ja se on siinä, poikkesimme myös hyvinkäällä syömässä. About puol kolme yöllä himassa.

Stadilainen Dusty Road oli mulle aivan uusi tuttavuus ja ihan hienostihan tuo rokkasi, nuoruuden energialla. Tässä muutama tärähtänyt kuvatus todisteeksi paikan päältä ja reissusta.
Nyt alkee olee muuten kesäloma taputeltu ja oi niin ihana arkirytmi is back! :-)

































Tässä bändin uunituore video "hush":
Tässä keikalta cover biisi "living after midnight":
(lisää liikkuvaa kuvaa mun youtube kanavalla)


lauantai 8. elokuuta 2015

Hulvatonta kesämenoa

Naps, siitä vaan taustamusaa ja muutama kuva kuvanen perinteiseltä turun reissulta...:-)

Rokkimetsänhenki
Angus Hakola!!!
Amaranthe mies särmänä :-)
Joskus tekee hyvää mielelle nähdä kauas
Mietittiin et pystyiköhän noihin puihin hyppäämään vai meniskö se ihan puihin...;-)
Vast puoles välis....:-)
Frendit löyty, hieman oli kivisiä mut kuiteski...
Mietin joka kerta tätä samaa, mikä logiikka?
Jukka-poika ja Jarkko-poika
Maaginen kesä kuva
Löytyhän näitä korkeit mestoja täältäkin! :-)
Se on sitten bai bai, kopparbergistä saa siiiiiivet selekää!
Tässä on kaikki mitä hellepäivän jälkeen ihminen tarvitsee: chlorellaa alle ja mualiman parasta kylmää siideriä ja mantsikoita
Luonnonpuisto reissu ja helle <3 <3
Joku tsambalaila esitys porukalla!! :-)
Paratiisi
3 tunnin yöunilla valaistuu!!
Autosyöppö!!!!!
Tää onkin mun taidekuva: kesäyö, maantiellä viinilasi, kattona tähtitaivas, lamppuna kuu; romanttista <3 <3
Reissun jännittävin kuva: "Oho, siel asuki joku..." Heh....piti olla autiotalo....
Teltta tiellä, just hyvä...no ei, vieres oli kivempi mesta:-)
Tyytyväinen ja naureskeleva vaavi :-) <3