Google+ Followers

tiistai 21. huhtikuuta 2015

Hullu ja väkivaltainen kahtiajako



Vihalla- tai pelolla tai millä tahansa tunteella tai tuntemuksella- on oma paikkansa täällä. Henkisyydessä on varsin usein kyse siitä, että pyritään pääsemään eroon suuttumuksesta ja niin kutsutuista "kielteisistä" tunteista ja siirtymään kohti "myönteisiä" tuntemuksia. Tämä on kuitenkin ihan hullu kahtiajako; se jakaa koko maailman kahtia. Se on väkivaltainen teko, ja väkivaltaisesta teosta voi seurata ainoastaan lisää väkivaltaa. Kun tämä alkukahtiajako on tapahtunut, sille ei näy mitään loppua. Ei ole mikään ihme, että ihmiset ovat tappaneet toisiaan niin paljon aikain saatossa. Ei, todellisuus on ehyt, yhtenäinen ja särkymätön. Ja järkyttävää on se, että kun asiat näkee selkeästi, vihakin on täysin viatonta. Ja silloin sitä ei tarvitse kohdistaa muihin ihmisiin. Silloin se ei mene ja tapa, kiduta tai silvo muita, sillä silloin nähdään, ettei mitään puolustettavaa ole. On vain viha, joka tapahtuu. Se ei ole kenenkään vihaa.
Kun vihan annetaan elää omaa pientä elämäänsä, se ei muodostu minkäänlaiseksi ongelmaksi. Viha ja suuttumus vain tulevat ja menevät. Pelko, viha, ilo- ne kaikki vain tulevat ja menevät. Ne tulevat ja menevät jälkiä jättämättä. Et voi enää edes sanoa: "Minä olin vihainen", tai "Minua pelotti." Heti kun sanot näin, viha tai pelko on jo kaikonnut: kaikki on jo hälvennyt ja sen tilalle on tullut jotain muuta. Kaikki on pyyhkiytynyt puhtaaksi ja palannut viattomuuteen.
Jeff Foster



Mitä on narsismi?

Mitä on narsismi? Tässä puhuu arvostamani kirjailija terapeutti Tommy Hellsten:


sunnuntai 19. huhtikuuta 2015

"Älä äänestä minua, äänestä itseäsi"

Hei!

Täällä ja tuolla on jokin äänestysbuumi menossa, taas. Sitä taas huomaa mukavasti olevansa hieman poikkeava ja ulkona taas tästäkin "velvollisuudesta". Uskallan kyllä sitä olla ja vieläpä ihan avoimesti. Kun ei kiinnosta niin ei kiinnosta. Kun minua ei ole kiinnostanut politiikka 40 vuoteen, niin en ole kiinnostunut siitä nytkään. Jos asiaan tulee muutos niin alan kirjoittelemaan poliittisia blogauksia, sen kyllä lupaan, koska siitä mikä minua kinnostaa niin siitä puhun. Kun olen katsellut tonne pusikoihin, pelloille sekä menneisiin vuosikymmeniin, niin minua alkaa vain naurattamaan ja saan kasvoilleni yhtä kummallisen ilmeen aikaiseksi kuin sinäkin minusta, joka et ehkä ymmärrä näkemystäni. 
Kaikki ne paperiset kuvat jotka on tuolla pihalla ja pelloilla lupaamassa tyhjiä sanoja, ei minua vakuuta. Olen varmasti monen mielestä vaarallinen passiivinen kansalainen, mutta uskon mieluummin, että me jokainen vaikutetaan yksilötasolla joka hetki siihen mitä näemme ympärillämme. Itse äänestän päivittäin esim. vaikka tämän blogin kautta. Kun äänestyslappu on tiputettu ei ole mitään hyötyä jäädä odottelemaan tuloksia jonka jälkeen passiivisena jätetään vastuu jollekin toiselle. Tämä hetki on aina tulos mitä elämässäsi olet äänestänyt. Jos äänestät joka hetki vapauden ja rakkauden puolesta, niin pettyä ei tarvitse koskaan. Se onkin jo vaativampi juttu. Pidä itsestäsi huolta, äänestä itseäsi niin ympäristösi ei joudu turhaan kärsimään.
Kaikki ne vaalimakkarakojut jotka tarjoavat makkaroita ja pullakahvia eivät ole vilpittömiä, ne haluavat sut niiden ryhmiin, hetkeksi. Siellä on omat äänet ojassa. Numerot ja makkaran palat rinnuksilla.

Minulla ei ole politiikkaa tai äänestäjiä vastaan, päinvastoin, olen onnellinen heistäkin. On mukavaa katsella vierestä kun yhteiskuntaa rakennetaan "paremmaksi". Minun politiikkani on vain hieman erilaista. Se on jotenkin ihmisläheisempää ja sitä voi toteuttaa vaikka joka päivä, jos tahtoo. Sekään ei ole pakollista.

Kaikki hierarkinen politiikka on vain sellaista naurettavaa peliä ja me olemme niitä pelinappuloita. Haluan muistuttaa vain siitä, että meillä on voima vapautua psykologisesta turhasta kärsimyksestä.
Ymmärrän kyllä äänestäjien pointin ja on hienoa että niin tapahtuu, mutta velvollisuutena en sitäkään asiaa pitäisi.
Jos tämän vuoden vaalivoittajat saavat jotain erittäin merkittävää aikaiseksi, niin että ihmiset tulevat onnellisemmaksi niin lupaan äänestää seuraavalla kerralla ja lähden vaikka itse politiikkaan mukaan (tai sitten en..;-).
Puolella lasillisella elämän vettä ei kuitenkaan juoteta koko suomea, ensin on etsittävä lähde ja se lähde löytyy sisältäsi. Mitä jos jokainen löytäisi sen?
Koska kaikki puheet ovat puheita, niin on tämäkin. Tämä on vain oma polittinen puheenvuoroni jossa vain annan äänen itsel...sinulle...;-)

Jos olisin ehdokas, niin minun vaalimainoksessa voisi lukea esim:

 "Kaikki todelliset teot lähtevät itsestäsi"

"Arjessa lupaukset punnitaan"

"Muuta ensin itsesi, älä ympäröivää maailmaa"

"Tämä on sydämen politiikkaa" 

"Älä äänestä minua, äänestä itseäsi"

"Arjen tason politiikkaa"

"Kaikki lähtee rakkaudesta"

"Pelasta ensin itsesi, älä maailmaa"

"Vähemmän töitä, enemmän elämää" 

"Kohti vaalitonta vapautta"

"Yksilön vapauden puolesta, Jarkko Hakola"

"Mielesi voima voi muuttaa kaiken" 

"Rehellisyyden ja aitouden puolesta"

"Muuta mielesi, niin maailmakin muuttuu"

"Anna anteeksi, niin huomaat ihmeitä"

"Kuluta vähemmän, elä enemmän" 

"Todellinen valta on sinulla itselläsi"

"Ole pelaaja, älä pelinappula"

"Sinun puolellasi, minun kauttani"

"Pidä itsestäsi huolta"

 


"Jäähyväiset aseille"



Hyvää vaalipäivää kaikille, niillekin ketkä äänestävät vain sinua!



lauantai 18. huhtikuuta 2015

Kuvia menneisyydestä!

Moi!
Mulla hajos tietokone joten olen nyt läppärillä ja katselin vanhoja kuvia joita täält löysin. Ajattelin nyt laittaa muutaman tänne  jemmaan jos tääkin hajoo...no ei vaan, ihan oli kiva fiilistellä katsellen kuvia joista diggailen... :-);-)

Tässä samalla kuuntelen suomalaista pop ja rock historiaa...

Yks hienoimpia hetkiä elämässä. Saimme seurata ukkosrintaman liikkumista maisemassa jossa itse Jean Sibelius on saanut inspiraationsa finlandialle!
Timeless fields viime kesänä aulangolla hämeenlinnassa
Kuka kuvaa ja ketä?
punkkimies myi mulle progea...;-)
Retrolla turkuun...ei oo ees pitkä matka...,-)
Porvoo ja kesä ja kaffe ja...valtakunnassa kaikki hyvin
Minä ja ukon ilma. Cool kuva..tulis jo kesä ja vapaus ja.....:-)
Treeneis joskus....
Onnellinen mökin asukas mieli täynnä rauhaa...:-)
Suomalaista viljaa

 


tiistai 14. huhtikuuta 2015

Elämä on salainen kultti!

Sääntöviidakon lait!

Elämä on salainen kultti jossa on omat koodinsa, sääntönsä ja lakinsa. On paljon luonnonlakeja ja ihmisen rakentamia lakeja. Täällä pätee sääntöviidakon lait!
Ei ole varmaan olemassa yhtäkään ihmistä, joka hyväksyisi kaikki ohjeet ja säännöt. Jatkuvasti ihminen luo kuitenkin niitä lisää.

On lakikirjoja, moraalisia lakeja, poliittisia lakeja, uskonnollisia lakeja, filosofisia lakeja, yksilötason lakeja, arjen tason lakeja, jopa henkisiä lakeja. Monesti ihmisten katkera vapauden menetys projisoituu uskontojen luomiin sääntöihin ja helvetillä pelotteluun. Ihan tavallisessa mediassakin esim. iltapäivälehtien kautta voit peilata itseäsi sillä, että oletko hyvä ihminen vai et.
Tervetuloa siis ihmisyyden kulttiin, jos et toimi niinkuin valtaapitävät määräävät niin olet hippi, toisinajattelija, syrjäytynyt tai jopa rikollinen. Ei ole ihme että monilla herkemmillä tai muuten vain ajattelevilla on hieman vaikeuksia elää täällä niinkuin muut sanelevat. Tästä voi johtua mm. huumeiden käyttö ja kova tarve todellisuuden pakoon.


Uskomusten valtakunta

Sinun pitää näyttää ulkoisesti niinkuin yleisesti kultissa on vaihtoehdot. Sinun pitää tehdä töitä jotta kelpaat muille kultin jäsenille. Sinun pitää käydä koulut ja koulutukset, jotta tiedät miten kultissa toimitaan ja miten kultissa pysytään ruodussa. Miehenä on käytävä armeija, jotta toiset kultit eivät pääsisi uhkaamaan ja jotta parhaimmillaan kultti voisi nujertaa toisen kultin. Jokaisella kultti maalla on oma lippunsa, symbolinsa ja jokaisella alajaostolla "vaakunansa". Kun kaksi kulttilaista harrastaa salassa seksiä, niin syntyy uusi kulttilainen jolle annetaan "jäsen" nimi esim. Jarkko tai Mikko. Nimen lisäksi jäsenelle annetaan numero (syntymä aika), näin äiti ja isä alkaa kasvattamaan uutta ylpeyden aihetta kunnolliseksi kansalaiseksi (kultin jäseneksi).
On paljon pieniä alajaostoja: on jehovia, helluntailaisia, romaaneja, eri kansalaisuuksia, jääkiekko/jalkapallo jengejä, perheitä, moottoripyörä kerhoja ym. 
Sen lisäksi, että tämä maapalloksi nimetty alajaosto avaruudessa on yksi suuri kultti, niin maapallon sisällä on miljardeja erilaisia uskomuksia siitä, mikä on oikein ja mikä väärin. Ei siis ole ihme, että ihmiskunta on on aina ollut hieman sekaisin. Pitäisi elää moraalisesti mutta toisen oikein voi olla toisen väärin. Pidämme itseämme syntisinä, koska samaistumme liikaa tarinaamme.

Kiihkouskovaisia omaan tarinaamme

Kaiken  keksimisen jälkeen alamme syyttämään muita virheistä. Koska olemme kiihkouskovaisia omaan tarinaamme, emme siedä usein muiden kulttien erilaisuutta. Joskus riittää pelkästään se, että on eri ihonväri. Joskus saattaa riittää se, että hymyilet väärässä paikassa. Yleisin haukkumakohde on uskovaiset, mutta esim. kristinusko on vain 1 uskomustapa lopuista sadoista miljardeista  uskomuksista. Mielestäni kyse ei ole siitä mikä on oikein vai väärin, vaan siitä että tietää itse tekevänsä oikein itsensä ja muiden rauhan puolesta (tosin uskoihan hitlerikin tekevänsä paremman maailman). Minun henkinen kotini on täällä joka huomaa neutraalisti kaiken tämän. Toisen uskomus ei siis ole toisen uskomusta huonompi tai parempi. Jos teemme rauhan matkamme itseemme niin sodat ja vääryys loppuu automaattisesti. Rakkauden maailmassa ei olisi sotia eikä hammasten kiristystä. Rauhaan kulkeminen alkaa irtautumalla kulteista, ei fyysisesti mutta henkisesti. Uskon, että kaikkea tarvitaan, jotta voi oivaltaa sen tosi asian, että mikään mikä loppuu joskus ei voi olla todellista. Se mikä pysyy, on totta-aina.

Kaikki tarinat loppuvat joskus

Tarkoitukseni ei ole olla negatiivisesti tietoinen tarinaan samaistumisesta vaan positiivisesti, vapauttavasti. On onni ja siunaus että minun ei oikeasti todellisuudessa ole tarvinnut olla muiden eikä itsen sepittämä tarina. On onni, että tämä hulluus sotineen ja sairauksineen ei ole todellista ja pysyvää. On onni, että aika on vain mielen keksintö eikä todellista kuolemaa ole olemassa, on vain elämää tässä hetkessä. On onni nähdä miten valtaa pitävät diktaattorit eivät rakenna uskomustansa kuin uskomuksensa pohjalta.
Kun on valmis kohtaamaan oman tarinansa kuoleman, niin vapauden pilkahdus näkyy tarinan takana.
Voiko kukaan ikinä oikeasti väittää, että kaikki se mitä olet aina luullut todeksi on pysynyt todellisena? Saatat nyt ajatella, että nyt jotain maallista asiaa että "onhan maapallo pyöreä" mutta ei se aina ole ollut pyöreä. Joskus muinoin pelättiin tippumista reunalta koska maa oli litteä. Eikä kyse ole edes tieteestä vaan siitä, että miten minä peilaan uskomusteni läpi totuuttani. Vapaus on sitä, että ei samaistu tarinaansa. 
Toki voi olla ja elää normaalisti ja nauttien tästä näytelmästä, mutta liiallinen tarinaan samaistuminen tuo vain kärsimystä ja konflikteja.


"Kuka sinä olet? Oletko yhtä kuin kehosi? Suuret opettajat kertovat, että olet säteilevä tietoisuus, että olet valo ja totuus, mutta sinun on oivallettava todellinen olemuksesi itse. Muuten muilta opitusta tulee vain uusi lisä tarinaan siitä, kuka uskot olevasi. Aito ja kestävä itseoivallus ei ole pelkkä lisä henkisten kokemusten sarjaan." 
-Gangaji



T: Yhden miehen salainen kultti





sunnuntai 12. huhtikuuta 2015

Profane Omen, Egokills & Less Than Three... TORVI, lahti 10.4.2015 (SOLD OUT!)

MOSH!!

Perjantaina tuli oltua viihteellä aamuun asti ja pistettiin arkiegot hetkeksi narikkaan. Paikkana lahden legendaarinen rock luola torvi. Loppuunmyyty semmoinen. Kova oli meno ja keveä etukeno. Tein reissusta yli puolentunnin dokkarin, mutta en julkaise sitä täällä -ainakaan vielä. Katotaan jos joskus tai sitten jätän vain inside läpäksi. Hauskaa oli kyllä ja bändit veti hyvin. Tuli istuttua profanen tyypin kans samas pöydäs ja käytyä backstagellakin juttelemassa...porukkaa oli ihan sikana ja tunnelma todella leppoisa. Laitan kuitenkin parit kuvat ja pari videoo paikanpäältä. Profane oli todella haastava kuvattava, koska jengiä oli tupa täynnä. Valokuvia unohdin ottaa, muutamaa lukuunottamatta. Sain kuitenkin tehtyä tilaa sen verran (hymyilemällä kauniisti), että pääsin kuvaamaan "trailsin"...;-)

Tais olla illan vakavin hetki...;-) Suomalaista jylhyyttä kuran äärellä;-)

Hippimetallin suurlähettiläät Egokills tappamassa egoa, huonosti onnistui, ainakin allekirjoittaneella...;-)

Torvesta löytyy melkein mitä vain. Myös Jimi Hendrixin ja Kurt Cobainin hautakivet.

Torvi on erittäin mieluinen paikka tälläselle elämän rispaamalle rokkisielulle. Torvessa sielu ja silmä lepää. Taidetta isolla teellä.
Kuvakaappaus omalta videolta, profane omen


Kuvakaappaus osa 2. bäkkäri







T: Jakeflame paperilla


perjantai 10. huhtikuuta 2015

Sisäisen mölymme orjat

Tämän blogauksen kirjoitti sisäisen mölyn tuloksena allekirjoittanut eli mielentieteen ja liikkeiden erikoistutkija professori  J. Hakola


Hei!

Kun kävelin tänään varhain aamulla hiljaisessa metsässä, niin huomasin jälleen mieleni äänekkyyden, päässäni kuului ääniä jotka eivät olleet sopusoinnussa luonnon kanssa. Tästä inspiroituneena ajattelin toimia ääneni mukaan ja kirjoittaa tämän kirjoituksen. 

Oletko koskaan pysähtynyt ajattelemaan, että mistä ne päässä kuuluvat äänet oikein tulevat? Oletko koskaan pysähtynyt kyseenalaistamaan niitä ääniä? Toimitko sokeana niiden äänien mukaan vai osaatko erottaa todellisen itsesi äänien luomasta itsestä?
Kun sanotaan jonkin huonon teon jälkeen, että en tiedä mikä minuun meni, niin silloin olisi myös hyvä hetki tulla enemmän tietoiseksi omista ajatuksistaan.
Tästä asiasta ei puhuta yleisesti, koska länsimaisessa ajattelussa pidetään ajatusta "minä olen yhtä kuin ajatukseni" yllä.  Kuitenkin sanotaan että "minä ajattelen", mutta ei pysähdytä kysymään että mikä minä ajattelee, ajatusko itse ajattelee, olenko minä pelkkä ajatus? Hyviä kysymyksiä voisi myös olla "Kuka tai mikä on se minä joka ajattelee?" ja "mitä ajatukset ovat ja mistä ne tulevat?".

Koska olemme unessa, arkikiireissä meillä ei ole aikaa pysähtyä kuuntelemaan omaa sisäistä tilaamme. Arjessakin me hukutamme sisäisen mölymme äänien alle kuunnellen taukoamatta musiikkia, hississä, busseissa, autoissa, kaupoissa, kotona jne. katselemme teeveetä illat pitkät emmekä koskaan hiljene. Mutta kun menemme metsään tai lapin mökkiimme sisäisen mölymme ja todellisuuden väliin tulee aukko ja jotain uutta pääsee syntymään. Arjessa usein toimimme vain kuin robotit ja uskomme sokeasti ympäristöämme joka on vain kollektiivinen sekasotku yksilöiden rakentamista ajatuksista, eli sisäisestä mölystämme. Tämän takia sairastumme masennukseen, olemme levottomia ja pidämme itsemme kiireessä emmekä koskaan kyseenalaista asioita ympärillämme. Ehkä koko elämämme ajan olemme sisäisen mölymme orjia ja siksi onnettomia ja väsyneitä.
Sisäiseen mölyyn mielestäni liittyy lähes kaikki. Kaikki ulkopuolella näkyvät asiat on olleet joskus pelkkä ajatus. 
Mistä muuten tulee se pelkkä ajatus? Se tulee tarinasta jota sepitämme itsellemme, joten meillä ei pohjimmiltaan ole edes omia ajatuksia, olemme pelkkä yhteinen tarina ikuisuudessa. Sinulla ei ole todellisuuden valossa edes omaa identiteettiä, koska olet lainannut uskomuksesi muita. Eiks olekin mieltä ylentää kuulla? ;-)

Aina ensin on ajatus ja vasta sitten se kyseinen asia voi materialisoitua eteemme. Oli kyse sitten autosta, vaatteesta, talosta, muodista, mistä vain ihmisen luomasta asiasta. Ensin on ajatus.
Ok, on hienoa elää yhteiskunnassa jossa on rakennettu ajatuksen kautta hienoja asioita joista voi nauttia, mutta huono asia on se, että kun ylivilkas nuppi tykittää 70 000 ajatusta vuorokaudessa, aamusta iltaan ja yöllä unien kautta suodattetua unimaailmaa, niin lopputulos saattaa olla kaaottinen, jopa hullu.
Ajattele hitleriä tai jotain muuta suur maan presidenttiä tai jotain hullua diktaattoria. Kaikki sen hullut ideat ovat paisuneet hänen omassa päässään. Kun puhun egosta niin ego on juuri tätä. Omiin ajatuksiin uskomista ja me kaikki uskomme niihin enemmän tai vähemmän. Olemme kaikki hulluja, enemmän tai vähemmän, mutta meditaatio on sen hulluuden paljastamista päivän valoon. Jos sanot minulle, että tämä on täyttä paskaa, niin käsken sinun tekemään yhden pienen käytännön harjoituksen ja huomaat oman hulluutesi, hetkessä. Istu 10 minuuttia selkä suorana, hiljaisuudessa meditoiden niin huomaat, että sinä et ajattele mitään vaan sinussa on ajatuksia taukoamatta. Et ehkä kykene lopettamaan ajatuksia, mutta sinulla on kyky seurata niitä, olla tietoinen eli meditoida. Minun henkisyyteni ei ole mitään muuta kuin huomata todellinen itseni tämän sisäisen mölyn takaa.
90 % henkisistä kirjoistakin on tullut vain sisäisen mölyn tuloksena, joten ne eivät pelasta ketään, ne vain kasvattavat henkistä egoa jotta sisäinen möly saisi jatkua sinun voimasi siihen samaistuneena. 
Uskon että suuret oivaltajat, henkiset mestarit ja suuret säveltäjät ovat saaneet inspiraationsa hiljaisuudesta, sisäisen mölyn takaa. Paikasta jossa kaikki olemme yhtä, kuolemattomia ja täydellisiä. 
Tarina itse pelkää katoavansa, möly ei halua kadota ja tästä johtuu mm. kuoleman pelko. Mitä muuta voi oikeasti kuolla kuin sisäinen möly?
Hyvä, kiitos kun jaksoit mietiskellä näin pitkälle, tästä saattaa avautua sinulle uusien oivallusten ketju joka vapauttaa sinut tarinasi aiheuttamasta pelosta ja syyllisyydestä.
Vaikka tämä kirjoitus tuli sisäisen mölyn tuloksena, niin se saattaa näyttää sinulle nuppineulan kokoisen valopilkun jota kohti kulkea. Mistään ei tarvitse luopua, ei edes sisäisestä mölystä, mutta eduksesi on jos olet siitä mölystä tietoinen. On paljon todellisempaa kohdata ainakin silloin tällöin oma todellisuus sieltä mölyn takaa, sillä siellä on se kaikki todellinen voima. Ajatus voi olla hyvä työkalu, mutta koskaan se ei ole todellisuus itse. Tästä johtuu se, että kaikki ajatuksesta syntynyt on katoavaista.

Rakastatako mielesi kautta? Pidätkö rakkautta ajatuksin pystyssä? Yritätkö ajatella elämästäsi hyvää ja laadukasta? Haluatko aina kulkea halujesi (ajatustesi) perässä? Haluatko ajatella itsellesi elämän tarkoituksen, joka poikkeaa muiden tarkoituksesta? Haluatko ajatella olevasi oikeassa ja muut väärässä? Voiko ajatustesi kautta tietää totuuden?
Mölysi ei ole kiinnostunut sinun hyvinvoinnistasi, se haluaa vain jatkaa itseään. Möly ei ole paha asia, se on vain mölyä, sitä voit käyttää työkaluna ja tulla sen kanssa toimeen, mutta todellinen se ei ole koskaan. Todellisuus on aivan muuta.



Mielentieteen ja mielen liikkeiden erikoistutkija "professori" Hakola juuri ennen suurta oivallusta (ja ilman professorin identiteettiä;-)

torstai 9. huhtikuuta 2015

GURU

"Guru on sellainen ihminen, joka vakavissaan ajattelee kykenevänsä auttamaan muita valaistumaan tai heräämään. Miten naurettavaa. Gurujen lupaama uni "valaistumisesta" on vain mielen rakennelma, eikä sitä ole olemassa. Se on yksilön herääminen, eikä mitään yksilöä ole olemassa. Koska guru näkee sinut henkilönä, joka tarvitsee apua (ja itsensä henkilönä, joka voi sitä antaa), hän pitää sinut vangittuna siihen mielen harhaan, että todella olisit jokin henkilö ja persoona ja että todella olisi olemassa jotakin, jota voisi kutsua valaistumiseksi. Omassa viattomuudessaan hän pitää sinut ajan ja paikan vankina. 
Kun kaikki tämä lakkaa olemasta, ymmärretään, ettei ole olemassa mitään apua tarvitsevia ihmisiä tai ihmisiä, jotka kykenisi jotenkin heräämään. Samassa muuttuvat gurut ja seuraajat ja opettajat ja oppilaat merkityksettömiksi. Mitään opettajia, guruja, oppilaita tai seuraajia ei alun alkaenkaan ollut olemassa; oli vain ehdotonta rakkautta.
Tee siis, mitä teet, ja anna ihmisten olla sinusta juuri sitä mieltä, mitä he ovat. Anna heidän ristiinnaulita sinut, jos se tuntuu heistä hyvältä. Eiväthän he kuitenkaan ristiinnaulitse muuta kuin tarinan sinusta omassa unimaailmassaan. He voivat tuhota kaiken, kirjaimmellisesti aivan kaiken, mutta he eivät ikinä pääse käsiksi tämän elävyyteen eivätkä voi ikinä tahrata tämän läsnäoloa; he eivät voi tehdä elämään naarmuakaan."

Jeff Foster



maanantai 6. huhtikuuta 2015

sunnuntai 5. huhtikuuta 2015

InspiRadio Podcast

Hyviä ja inspiroivia keskusteluja sekä mielenkiintoisia ihmisiä! Suosittelen lämpimästi! Varaa vain aikaa ja ota hyvä asento :-)


perjantai 3. huhtikuuta 2015

Jakeflame: Dynamite Lover (osa 4.)

Neljäs osa:

UNIVERSAL LOVE:


CRAZY WORLD:






Pääsiäis-special!! Avoin kirje Jumalalle!

Sain yht`äkkiä päähäni tehdä avoimen kirjeen ylimmälle taholle, itse Jumalalle, tässä ja nyt! Mitä sitä nyt liian vaatimattomaksi heittäytyy! Pääsiäisen ajan kunniaksi voisin laittaa ukolle luun kurkkuun! Katsotaan pakeneeko kaveri paikalta heti vai nyt, kun aletaan kyselemään asioita, jotka ovat jääneet askarruttamaan mieltäni. Kirjoitan siis kysymyksen ja kysymykseen vastauksen (tai kuka sen vastauksen nyt kirjoittaakin:-).
Monet viisaat väittävät, että Jumala on meissä kaikissa, en tiedä, kohtahan sekin selviää kun aletaan ravistelemaan ukkoa kurkusta. Olen joskus kuullut myös, että Jumala olisi itse huumori, herää siis kysymys siitä, että tekeeköhän pomo työtään jo nyt tässä kun kirjoitan tätä...niin hullulta kuulostaa koko ajatus, huh huh, vai että kirje Jumalalle...heh..;-)
Tässä vaiheessa muistutan sinua siitä, että jos sinulla on vaikeuksia ottaa asiaa pilke silmäkulmassa vastaan, niin nyt on hyvä aika siirtyä vaikka sitten jotakin muotiblogeja lukemaan. Nyt ei säästellä mitään, sillä minulla on henkilökohtaisesti aika paljon kanavelkoja itse ylemmän tahon kanssa. Ei muuta kuin  pistetään äijä tiukille, suatana!!

Minä: Moi! Oletko Jumala siellä?

Jumala : Moi! En ole siellä, olen täällä. Olen ollut aina täällä. Mistä sinä olet oikein Jumalaa hakenut?

Minä: Heh, aika naseva vastaus äijältä...toi nyt kuulosti ihan näsä viisastelulta, mutta tarkemmin ajateltuna toi saattanee olla tottakin.

Jumala: Heh, no jos totta aletaan puhua, niin olen siellä sun täällä. Yhtä yhdessä.

Minä: Aha, ok. Alapas kakistaa nyt heti kärkeen, että miksi sallit kaiken sodan tapahtuvan? Miksi et muuta kärsimystä taivaaksi?

Jumala: Kysy tuota nyt itseltäsi, miksi uskot sotaan, miksi haluat valita kärsimyksen taivaan sijaan? Olet halunnut valita kärsimyksen polun. Ensin haluat luoda oman elämäsi ja sitten pistät se Jumalan piikkiin ja lopulta kiroat koko "satuhahmon". Ota vastuu  itsestäsi (meissä) "niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan". "Minä " en kiellä mitään osaa siitä, mitä sinä rakennat. Toimimme yhdessä mutta sinä kuvittelet olevasi yksin ja erillään. En minä.

Minä: Aha, ok. Äijä pesee siis kätensä koko baletista, ehkä se on parempikin, että et sotkeudu pienen mieleni tekemiiin sotkuihin.
Tarkoittaako tämä sitä, että olen tehnyt mielestäsi jotakin väärin?

Jumala: Jos haluat uskoa niin. Olet keksinyt koko käsitteen "väärin" ja nyt uskot siihen kuin Jumalaan. Olette kollektiivisesti omien uskomustenne armoilla. Toimi niin kuin uskot, mutta älä tunne syyllisyyttä sillä toisen oikein voi olla toisen väärin. Todellisuudessa et ole tehnyt mitään väärää sillä ykseydessä ei ole kuin erillisyydestä kertovia unia.

Minä: Jep, en halua nyt kovin diippiä hippikamaa, vaan haluan kysyä nopeesti jotain kyssäreitä...

Jumala: Minulle käy hyvin, hitaasti tai nopeesti, olenhan pinnalla ja syvällä aina odottamassa. Ikuisesti.
Hippi? Mikä se muuten on? Onko se jotain syötävää?

Minä: Hippi on niinkuin Jesse oli, pitkähiuksinen kapinallinen..aika jännää, muuten miten kaikkitietävä Jumala ei tiedä edes mikä on hippi? ;-)

Jumala: En minä tiedä paljon muustakaan mitä mielessäsi liikkuu, on se sen verran kovaa kyytiä. Kymmeniä tuhansia ajatuksia päivässä, kerro se sitten ihmisten lukumäärällä ja vuosilla...

Minä: Ok. Nyt kun eletään täällä ajassa pääsiäisen aikaa niin haluan kysyä, että oliko Jeesus olemassa ja oliko hän valaistunut? Vai kärsikö Jesse ristillä?

Asian tieto ei ole totuuden kannalta mitenkään olennaista, mutta ymmärrän kyllä ajassa elonne mysteereitä. Kyllä hän on elänyt siellä ajassa, mutta se kuolemattomuus on teissä jokaisessa. Tätä hän opetti silloin kehossaan. Jeesus näytti olevan kehossaan käymässä mutta hänen todellisuutensa oli minun kanssani. Jeesus kehona ei ole todellinen, ei silloin eikä tänään, mutta se tietoisuus joka hänessä oli on totta silloin ja on totta tänäänkin. Te elätte siellä ikuista pääsiäistä kärsimystenne kanssa, mutta se "ylösnousemus" on jokaisen elollisen armahdus ja pelastus.

Minä: Olemme siis vapautetut kaikista synnistä?

Jumala: Kyllä, se lahja on annettu jo ennen kuin keksit koko käsitteen synti. Kokemuksen vapaudesta saat vasta sitten kun lopetat uskomasta syntiin, muutat mielesi ja annat anteeksi kuvitelmillesi jotka olet itse keksinyt.

Minä: Helpottavaa kuulla, mutta eikö maailma muutu aika moraalittomaksi jos en pidä synti uskomusta yllä?

Jumala: Moraali? Tarvitset siis sitäkin tarinasi jatkamiseen. Oma on valintasi. Synti pitää sinut pelossa jota ympäröivä maailmasi pitää aseena. Pelolla hallitseminen on kansasi suurin väline hallitsemiseen. Vapaus on pelottavaa, koska olet alkanut uskomaan kontrolliin. Synti sitä ja synti tätä. Jonkun mielestä teet aina syntiä. On kulttuurista riippuvaista mikä on oikein ja mikä väärin. Lopuksi vielä kulttuurit taistelevat keskenään, lopulta kaikki taistelee keskenään. Moraalia ei varsinaisesti tarvita mihinkään jos uskot rakkauteen ja tiedät olevasi ykseydessä. Miksi vahingoittasit itseäsi? On mielenvikaista tuhota itsensä ja syntyä uudelleen.

Minä: Jumala siis uskoo jälleensyntymiseen, hah!?

Jumala: Ei minun tarvitse uskoa mihinkään jälleensyntymiseen, sinä siihen uskot kun kerran pidät taas tarinastasi kovasti kiinni. Ilman erillisyyden tarinaasi MINÄ OLEN.

Minä: huh huh, tiedän ton mutta en aina elä sitä.

Jumala: Hyvä, ei sitä tarvitsekaan "elää", sillä se on silti niin. Kuten tiedät kirjoja lukeneena, tarinat loppuvat aina mutta tärkeempi kysymys on että kuka lukee kirjaa? Mitä tapahtuu tarinan jälkeen, missä kirjan lukija silloinkin on?

Minä: Joo nyt ymmärrän. Kirja on se mikä tapahtuu, alkaa ja loppuu mutta itse lukija on ikuinen-"tietoisuus".

Jumala: Tap tap.

Minä: Tap tap.

Minä: Hyvä juttu, mutta eikö silloin tämäkin "keskustelu" ole pelkkä tarina?

Jumala: On.

Minä: Mitä me sitten tässä pastaa jauhetaan? Miksen voi olla pelkkä tietoisuus ilman tarinaa?

Jumala: En tiedä miksi haluat ilmentää tarinaa, mutta pelkkä tietoisuus olet ollut aina, tarinalla tai ilman.

Minä: ok, lopetetaan sitten tähän.

Jumala: Ok, lopetetaan-tarina.

Minä: Kiitos ja näkemiin.

Jumala: Yksi pieni juttu vielä, et voi koskaan sanoa Jumalalle näkemiin, koska olemme yhtä. Olet alunperinkin kuvitellut sanovasi minulle näkemiin ja tehnyt ajan maailman ja alkanut sen jälkeen kyselemään elämän tarkoitustasi. Voimme kuitenkin sanoa tarinalle näkemiin, mutta emme todellisuudelle. Todellinen minä ei ole harha.

Minä: Niin mutta....joo, tuli vielä mieleeni semmoinen kyssäri, että mitä on rakkaus?

Jumala: Ei mitään.

Minä: Häh?! Ei mitään...??!?

Jumala: Ei mitään on samalla kaikki, koska siitä puuttuu tarina. Vain tarinat halkaisevat ikuisen rakkauden. Halkaisevat mutta vain mielikuvituksessa...

Minä: Rakkaustarinat eivät siis ole totta?

Jumala: Saattavat olla totta tarinoille itselleen -hetken, kunnes loppuvat, sanoinhan jo että kaikki tarinat loppuvat, mutta se rakkaus jota kaikista eniten kaipaat on loppumaton, ikuinen ja täydellinen.
Ihmisten keksimät tavat kohdata rakkaus tuo mukana itsessään ristiriidan ja lopun. Mutta se kuka sitä rakkaustarinaa lukee on rakkaus itse. Tietoisuus itse. Ikuinen ja täydellinen.

Minä:  Okei, nyt alkanee menee taas diipiksi shitiksi.

Jumala: Nyt ajattelit muita, sillä joillekin tämä saattaa olla diippiä, mutta ei sille tietoisuuden tasolle jossa nyt kuljet.

Minä: Onko siis eri tietoisuuden tasoja olemassa?

Jumala: Tarinassa matkalla kotiin näyttää olevan erilaisia tietoisuuden tasoja, mutta todellinen kotisi on vasta kuolematon todellisuutesi.

Minä: Onko muuten raamattu, koraani tai jokin muu pyhä kirja totta?

Jumala: Jos teet itsellesi siitä totta, niin silloin on. Kaikkien kirjojen ongelmana on se, että sitä kirjoittaa tarinan kantaja. Sanoilla voidaan vain viitata todellisuuteen, mutta tarina itsessään aiheuttaa kovin helposti ristiriitoja, koska lukija peilaa sitä oman tarinansa kautta. Sekä kirjoittaja että lukija ovat eri tarinoita. Parhaita kirjoja vapauteen on ei dualistiset kirjat koska niihiin ego ei pääse käsiksi. Ne murskaavat harhakuvasi.

Minä: Ok, kiitos. Alan lopettelemaan tällä erää...haluaisitko vielä sanoa skeptikoille ja ateisteille jotain?

Jumala: Ateisteja ei ole olemassakaan. Niin kauan kuin luotte omat uskomuksenne, niin ateisteja ei ole. Valaistunut on täys ateisti, se ei enään usko mihinkään.
Skeptikot on parhaita, ilman skeptistä näkökulmaa ei totuuteen pääse käsiksi. Kuten kvanttifyysikkonne sanoo: kaikki on tyhjää täysi.

Minä: Oliko siis Jeesus ateisti? ;-)

Jumala: Kyllä asian voi noinkin ilmaista. Hän ei uskonut kärsimykseen, koska tiesi kehon olevan vain väliaikainen. Hän tiesi kuolemattomuutensa. Jeesus ei perustanut uskontoja vaan opetti ajattomuutta. Taivas on sisäisesti meissä-hän sanoi. 
Nyt mielesi alkaa väsymään ja se tarvitsee päivälle vastakohtansa. Hyvää yötä, aamulla heräät unestasi ja jonain päivänä heräät kokemuksellisesti koko unestasi, sen lupaan.

Minä: Hyvää yötä....vielä yksi kysymys: Oliko tämä keskustelu läppä? :-)

Jumala: Oli tämä läppä, koko universumi on yksi suuri kosminen läppä. Vain tarinasi voi ottaa tämänkin vakavasti.:-)
Ja Jake hei! tämä ei ollut mikään avoin kirje vaan avoin keskustelu...;-)

Minä: Haist vee Jumala! En vaihda otsikkoa!!! MOI! ;-)








Hyvää, rauhallista ja hauskaakin pääsiäisen aikaa kaikille uskontokunnista ja muista näkemyksistä riippumatta!

T: Jake ja "Jumala" ;-) ;-)

keskiviikko 1. huhtikuuta 2015

Jakeflame: Dynamite Lover (osa 2.)



Heips!

Kaksi seuraavaa luovuuden tulosta "Dynamite Lover" nimiseltä  "demolta".

Mad Cat and Strange Jazz 


Silent Enigma