tiistai 20. tammikuuta 2015

Emme löydä onnea, vaan onni löytää meidät

Onni ei synny oikeista olosuhteista.
Se syntyy nykyisten olosuhteiden
hyväksymisestä.


Mikä voisi olla ihmisen elämässä kaikkein vaikeammin hyväksyttävissä oleva olosuhde? Kuolema. Voiko kukaan hyväksyä sitä? Onko mahdollista kokea kiitollisuutta kuoleman edessä?
On ihmisiä, jotka kokevat syvää rauhaa kuolinvuoteella. Kun läheiset tulevat lohduttamaan kuolevaa, he huomaavat kuolevan lohduttavan heitä. Ihminen voi kuoleman edessä saavuttaa syvän rauhan ja ilon. Useinmiten se tapahtuu rajun kärsimyksen kautta. Se ei tule yhtäkkisenä oivalluksena vaan on pitkän tien pää. Tällainen ihminen muuttuu jollain tavoin valoisaksi ja kiitolliseksi, hauraan läpinäkyväksi. Ikää kuin hän näkisi jotain sellaista, mitä muut eivät näe.
Kuoleva näkee, ettei kuolemaa ole. Miten hän voi sen nähdä? Kun ego kuolee, ihminen on sen tietoisuuden tila, joka ei koskaan voi kuolla. Ihminen on silloin yhtä Jumalan kanssa, sen joka on kaiken takana, sen joka on itse elämä. Ainoa, joka meissä voi tämän näkymän sumentaa, on ego.
Kun se poistuu, kaikki näkyy.

Jos kuoleman, siis tuon suurimman mahdollisen vastoinkäymisen, voi hyväksyä, voi hyväksyä myös pienemmät vastoinkäymiset. Ihminen voi oivaltaa, ettei hän tule koskaan löytämään onnea oikeista olosuhteista, sillä sellaisia ei yksinkertaisesti ole. Kaikki muuttuu, tämän päivän voitosta tulee huomisen tappio ja tämän päivän tappiosta huomisen voitto. Mitään lopullista voittoa tai tappiota ei siis ole. Kaikki on turhuutta, sanoi Saarnaaja Vanhassa testamentissa. Jos kaikki on turhuutta ja ohimenevää, mihinkään ei kannata kiinnittyä. Elää saa, kokea riemuja ja tuskia, mutta identiteettiään ja ihmisarvoaan niistä ei kannata etsiä.

Mistä sitten etsiä onnea? Ei mistään, onni tulee itsestään, kun lakkaa samastumasta olosuhteisiin. Älkää etsikö onnea sieltä, missä koi syö ja ruoste raiskaa. Jeesus sanoi osuvasti ja tarkoitti ilmeisesti juuri tätä. Olkoon teidän mielenne ylhäällä. Nämä asiat on sanottu jo tuhansia vuosia sitten, mutta sellaisella kielellä etteivät ne hevin enää avaudu meille. Onni löytyy, kun lakkaa etsimästä ja avautuu sille, joka jo on. Me emme niinkään löydä onnea, vaan onni löytää meidät.

Tommy Hellsten




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti