Henkisen herätyksen kokenut saa tietoisuuteen vain uuden tietoisuuden, jonka voi kuvitella todeksi. Kun ihminen henkistyy, niin siitä alkaa vasta polku joka vie joko vielä syvempään uneen tai sitten se alkaa kuorimaan kuviteltua itseä pienemmäksi. Oma valinta. Mitä korkeampaa ja rankempaa "henkistä" tekstiä lukee ja mitä tarkempi on omien ajatusten suhteen niin sitä hirveämpää se on. Jos lähtee todella hakemaan totuutta, niin siinä ei ole mitään hienoa. Se on itkua ja maailmankuvan murenemista. Todellinen rauha on egon ulottumattomissa eikä sen kokemiseen päästä ilman ITSEN kyseenalaistamista ja omien ajatusten jatkuvaa tarkastelemista. Jos kuvittelet olevasi vielä nimesi, syntymäaikasi ja kaikki se valhe joita toiset ovat sinusta määrittäneet, niin voin sanoa että sinua odottaa vielä kuolema ja ennen sitä paljon tyytymättömyyttä ja rakkauden puutetta. Maailma ei ole kaunis paikka ihmisen mielen kautta tarkasteltuna. Henkisyys ei ole suosiota, miljoona tykkäystä facebookissa tai yksisarvisia hevosia. Mikään identieeetti ei ole henkisyyttä eikä mitään salaisuutta ole. Tämä hetki on ainut paikka missä voi henkisyyden kohdata, eikä sekään ole kovin totta.
Jos tunnet olevasi iloinen, surullinen, apea, masentunut, yllättynyt, rakastava, vihaava, onnellinen, terve, sairas, hyvä, huono, tyhmä, viisas, täydellinen, epätäydellinen, epäonnistunut, onnistunut, haaveileva, tyhjä, väsynyt, pirteä, taitava, kömpelö, yksinäinen, suosittu tai jos olet komea, kaunis, ruma, muodikas, presidentti tai spurgu, niin kaikki ne ovat vain erilaisia ajatuksia ja tietoisuuden tiloja. Dualismin aiheuttamia vääristymiä.
Jos olet kristitty, satanisti, ateisti, buddhisti, new age, hippi, punkkari, rokkari, toimitus johtaja, poliisi tai taxi kuski niin kaikki se hölynpöly on vain yhtä surkeaa ajatusta. Mikään niistä ei vie sinua Jumalan tai pomosi suosioon. Mikään opiskelu ei anna muuta kuin uuden ajatuksen itsestäsi, valheellisen semmoisen. Täällä kaikki käyttää toisiaan hyödyksi, koska koko baletti on vain yksi katoava ajatus. Yhteiskunta ei ole ystäväsi eikä poliisikaan tee työtä päivääkään ilman palkkaa. Rattaisto on vain syntynyt ajatus siitä, että pitää pysyä mukana kaikessa ettei kuolema vaan pääse yllättämään kesken bileiden. Täällä millään ei ole mitään järkeä, eikä erilaiset tietoisuudentilat ja kuvitelmat tee ketään onnelliseksi. Kukaan ei ole täällä saavuttanut itselleen mitään todellista. Syöpä tai onnettomuus saattaa murskata identiteetit hetkessä maan tasalle. Kännin jälkeen tulee aina krapula. Rakkaasi saattaa lähteä hetkellä minä tahansa pois tai lapsesi voi kuolla hetkellä minä hyvänsä. Luonnonvoimat voi viedä kotisi ja murtovaras voi viedä helmesi ja kultasi. Pääkipu voi yllättää kesken odotetun maailmanympärys matkan ja kesämökkisi voi palaa. Suosikki joukkueesi tulee häviämään vielä miljoona kertaa, se on 100 % varma asia. Ystäväsi voi puukottaa selkääsi ja pomosi voi ajatella "voi vittu mikä tampio". Vaikka olet kuinka henkinen niin autostasi voi loppua bensa ja yöunet voivat häiriintyä naapurin luukuttaessa koko yön metallican master on puppetsia. Kristittyjen tuomitseva Jumala on pettänyt jo 2000 vuoden ajan tulematta takaisin ja vesisade on edelleen kastelevaa. Kahvimaitokin voi olla edelleen loppu ja hiukset saattavat harventua kun aika painaa päälle. Kaikki on vain yhtä ajatusta. Ole siitä tietoinen. Jos istut netin ääressä netti identiteettinä, niin ole siitä vain tietoinen, muuten olet unessa omissa kuvitelmissasi.
Minäkin olen tällä postauksella vain ja ainoastaan ajatuksen päässä joko syvällisestä oivalluksesta tai ajatuksesta "et sä tiedä mitään totuudesta". Minun 60 000 ajatusta päivässä ei ole sinun 60 000 ajatuksen kanssa yhtään todellinen. Ajatus rinki vain jatkuu eikä siinä ole mitään todellista. Olemme pelkkiä nollia. Nothing.
Se rauha ja todellisuus mitä voi Jumalaksikin kutsua ei ole syypää meidän järjestämiin ongelmiin tai järjestelmiin ja on TÄYSIN oma valinta haluaako palata takaisin perusolemukseen vai haluaako pysyä unessa. Periaatteessa mitään palaamistakaan ei tapahdu, koska me olemme siinä jo nyt. Muistimme on vain hukkunut kaiken roinan alle. Yksinkertaisuus on monimutkaisuuden alla jatkuvassa rauhan tilassa. Kaikki on siis enemmän kuin hyvin.
Kyllä elämä saa olla hauskaa ja antaa sen ilmetä sellaisena kuin se ilmenee. Ei siitä tarvitse olla huolissaan. Elämä vain on vaarallista egolle. Egolle kaikessa on uhka, koska se pelkää. Hengessä kaikki on yhtä eikä pelkoa ole. Kaiken ohimenevyys on helpottavaa ja vapauttavaa. Olisi ahdistavaa ajatella että olisin Jarkko Hakola ikuisesti. Onneksi en ole. Olen täällä vain piipahtamassa eikä minua ei kukaan kaipaa enää 100 vuoden päästä. Eikä varmaan kaipaa edes tällä hetkellä. Ei voi tietää. Elämä on epävarmaa ja vaarallista, nauti siitä.
Tämän blogauksen inspiraationa oli minun edellinen "hyvää pörinää" postaus, koska se sai ennätys vähän tykkäyksiä ja ennätys vähän lukijoita. Kommenteja ei tullut. Tuon otsikon alla kulkeva kirjoitus ei näytä moniakaan kiinnostavan. Täällä ei saa olla kovinkaan hauskaa, eikä täällä saa nauttia, muuten menee uskottavuus. Eihän kellään voi oikeasti olla mukavaa arjessa. Olen varmaan monen valaistuneen sielun mielestä unessa kun elänkin normaalia arkea. Mutta jos kerron ihmisille kuinka kauheaa kaikki on, niin saatan päästä vaikka iltalehden kanteen tai suomen suositummaksi vlogaajaksi. Uteliaita lukijoita ainakin saa pilvin pimein. Ihmisiä kiinnostaa Matti Nykäset ja Tukiaiset. Kemiat kohtaavat ihan erilailla työpaikkojen tupakkapaikoilla kun haukkuu puol maailma ja kertoo asioita joita ei siedä. Hyväksyntä on näin taattu. Jos kerrot että naapurin Sirkka tai Kake on vähintäänkin ihan hulluja, niin sillä saa hyväksyntää, mutta sen jälkeen tulee paska olo. Pohjimmiltaan haukumme aina itseä. Olemme yksi ITSE eikä erillisyyttä ole kuin ajatuksessa. En ehkä saa näillä ajatuksilla suosiota, mutta ainakin kirjoitan sitä mitä koen olevani ja eläväni.
Niin ja kaikki havainnothan on myös harhaa, koska ne perustuvat yksilön havaintoihin. Näin ollen havaintoni on vain kuvitelmaa eikä mitenkään todellista. Kiitos.
Juuri tätä on dualistinen maailma. Välillä sataa ja välillä paistaa, mutta mun mielestäni kumpikin on vain asioita. Jos koen huippuhetkiä, niin muistan että jokainen niistä on jo hetken päästä mennyt menojaan. Se missä koen todellisen rauhan, on kaiken fyysisten silmien ulottumattomissa. Ah miten vapauttavaa ja onnellista!! :-)
Rauhaisaa lauantaita!!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti