Pyhä nykyhetki ja Let`s rock `n flow!

Buddhalta kysyttiin kerran: "Mikä tekee ihmisestä pyhän?" Hän vastasi: "Jokainen tunti jakautuu tiettyyn määrään sekunteja ja jokainen sekunti tiettyyn määrään murto-osia. Jokainen , joka on kokonaan läsnä jokaisessa sekunnin murto-osassa, on pyhä."

Japanilainen soturi jäi vihollisten vangiksi, ja hänet heitettiin tyrmään. Yöllä hän ei kyennyt nukkumaan, sillä hän oli varma, että häntä aamulla kidutettaisiin.
Sitten hänen mieleensä tulivat opettajan sanat: "Huomista ei vielä ole- vain nykyhetki on todellinen."
Niimpä hän tuli nykyhetkeen - ja vaipui uneen.

Tässä on ihminen, josta huomispäivä on menettänyt otteensa. Miten hän onkaan taivaan lintujen ja kedon kukkien kaltainen! Kokonaan läsnä tässä hetkessä. Todellista pyhyyttä!

-Anthony de Mello


Moi!
Välillä on hyvä muistuttaa itseä siitä todellisuudesta joka ilmenee tässä hetkessä. Niin helposti sitä ihminen vaipuu mielen sumuun huomisesta ja eilisestä. Monesti sitä huomaa kelaavansa asioita, jotka on aivan turhanpäiväisiä. Tosin niitä ajatuksia on mukava seuratakin ja tietoisesti ohjata... ja vielä mukavampaa on palata takaisin hetkeen ja sen täydellisyyteen. Joskus meditoinnin aikana tulee hieno tunne siitä, että aina voi palata hetkeen ja tuntea keho ja kaiken täydellisyys. Vaikka samaistuisikin ajatuksien riepoteltavaksi niin, jokin syvempi tunne vahvistuu silläkin aikaa, selittämätöntä. Kaikkein haastavinta on kuitenkin hallita mieltään ihan arjessa. Arjessa sitä niin kovin helposti pakenee muistoihin, unelmiin  ja muihin keloihin ja mielen karkeloihin.

Parhaiten koen itse saavani yhteyden hetken ykseyteen silloin, kun ajan polkupyörällä keväisiä teitä pitkin, meditoin earit korvissa pimeässä, istun kahvikuppi ja suklaa levy kädessä hiljaa omalla sohvalla, syön hyvää ruokaa, kävelen vapaana miehenä kaupungilla katsellen erilaisia ihmisiä, istun bussissa tai kuuntelen jotain inspiroivaa läppää, kuten esim. tätä :https://www.youtube.com/watch?v=TgHM4sSNGLk.
Myös eläimen silittäminen ja sille jutteleminen on täydellistä. Lasten kuunteleminen(omassa työssäni) jättää myös oman egon narikkaan hetkeksi.
Ajan katoamisen on miljoonasti aiheuttanut myös keskustelut bändikavereideni kanssa(tunti kaupalla erilaisista asioista.)
Musiikin kuuntelu voi parhaillaan olla silkkaa heittäytymistä, viimeksi kuuntelin tämän biisin 10 kertaa putkeen:http://www.youtube.com/watch?v=WHzIICY4iWo&feature=share.

Parasta on myös bänditreenit ilman mitään suunnittelua. Soittamisen riemua flowssa ei voita mikään. Tässä melkein tunnin pläjäytys viime lauantailta!!!! "Pieni" siivu 3-4 tunnin setistä jossa oli semmosia 40 minuutin biisejä. Ainut hankaluus tulee siitä että unohdan välillä hengittää....;-) On mukavaa olla hetkessä ja ns. "katsella" kun biisi tekee itsensä ja sen jälkeen se katoaa sinne mistä se tulikin...no brobleemo!

http://www.youtube.com/watch?v=YM9VdA0YwR0&list=UUjvO_Rj3uKWUczenjnP3Wug


ELÄMÄ ON TAIKUUTTA NYKYHETKESSÄ, PEACE & LOVE!!!!!

T:Jake