tiistai 21. toukokuuta 2013

huvipuistossa

Kysymys Jed Mckennalle:

Valaistumista kaupitellaan yleensä saavutuksista mahtavimpana, täydellistymisenä, ihmiskunnan korkeimpana tavoitteena, jokaisen etsijän perimmäisenä päämääränä, mutta sinä saat sen välillä kuulostamaan lähes merkityksettömältä.

-En todellakaan halua antaa sellaista kuvaa, että se olisi lähes merkityksetöntä. Se on TÄYDELLISEN merkityksetöntä. Omalle todelliselle luonnolle herääminen on kuin kuolema; se on yhtä varma ja väistämätön. Päädyt sinne joka tapauksessa, teitpä mitä tahansa, joten mikä kiire sinulla on? Sen kuin nautit vain elämästäsi, se on ilmaista. Kosminen tietoisuus, muuntuneet tajunnantilat ja universaali mieli ovat vain huvittelulaitteiden nimiä tässä kiehtovassa  dualistisessa huvipuistossa. Niin on köyhyys, sairaus ja epätoivokin. Valaistuminen sen sijaan ei ole vain hupilaite muiden joukossa. Valaistuminen merkitsee sitä, että poistuu huvipuistosta kokonaan, mutta miksi sieltä pitäisi mihinkään lähteä? Huvipuistossa voit olla pyhimys tai joogi tai miljonääri tai maailmanjohtaja tai sotaherra. Ja hyvä ja paha. Onnellisuus, murhe, autuus, tuska, voitto ja häviö on kaikki täällä. Mihin siis olisi kiire? Kun sinun tulee aika lähteä puistosta, tiedät sen kyllä ja siksi myös lähdet, mutta ei siitä kyllä yhtään mitään hyötyä ole.











Ei kommentteja:

Lähetä kommentti